Tekninen valiokunta
Pöytäkirja 19.02.2026/Pykälä 19

TekVal 19.02.2026 § 19  

252/11.01.00.04/2025  

Valmistelija Vs. ympäristötarkastaja Nora Albrecht, p. 044 701 3336

Kuljetus Jokiset Oy hakee Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa soran ja hiekan sekä siltin ja saven ottamiseen kiinteistöiltä 531-418-2-94 Etumalmi ja 531-418-2-106 Lehtilä. Hakemuksen mukaan kiinteistöiltä on tarkoitus ottaa 10 vuoden aikana yhteensä 30 000 k-m3 soraa ja hiekkaa sekä 10 000 k-m3 silttiä ja savea.

Päätöksen peruste

Toiminta on maa-ainesluvanvaraista maa-aineslain 4.1 §:n perusteella. Maa-aineslain 7.1 §:n perustella maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Nakkilan kunnan hallintosäännön mukaan tekninen valiokunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

LUVAN HAKIJA

Kuljetus Jokiset Oy (y-tunnus 0487371-4)

Alamäentie 638

29310 Kaasmarkku

TOIMINTA-ALUEEN SIJAINTI JA OMISTAJATIEDOT

Lupahakemus koskee maa-aineksen ottamista Nakkilan kunnan Anolan kylän tiloilla Etumalmi ja Lehtilä (531-418-2-94 ja 531-418-2-106). Hakijan edustaja omistaa kyseiset kiinteistöt.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 22.10.2025, jolloin se on toimitettu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluun.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Alueella on voimassa osayleiskaava (osayleiskaavan tarkistus 11.5.2015), jossa alue on määritelty maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Kaavamääräyksen mukaan alueella noudatetaan maa-ainesten oton yleissuunnitelmaa. Alueen käytön loppuessa tulee huolehtia alueen maisemoinnista ja suunnitella alueen tulevat käyttötarpeet. Viikkala-Pirilän ja Haistila-Ravanin pohjavesialueille sijoittuvilla maa-ainesten ottoalueilla ottamistoiminta liittyy alueen maisemointiin ja kunnostustarpeeseen.

Alue sijoittuu yleiskaavassa pv2 rajauksella merkityn alueen sisälle. Kaavamääräyksen mukaan alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat ympäristönsuojelunlain mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain mukainen pohjavesiesiintymän laadun, määrän ja käyttökelpoisuuden heikentämistä koskeva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Maa-ainesten ottoa ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäs pohjaveden pintaa. Vanhoilla ottamisalueilla tulee maisemointi hoitaa siten, että pohjaveden laatu pysyy hyvänä.

Ottamisalue kuuluu pohja- ja pintavesien suojelun kannalta merkittävään alueeseen. Satakunnan maakuntakaavan aluemerkintä on kh1. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Ge1-merkinnällä on osoitettu maiseman- ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat harjualueet.

Suunnitelma-alue tullaan maa-aineksen ottamisen jälkeen maisemoimaan, jolloin maakuntakaavan tavoite säilyy.

OTTAMISALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Ottamisalue sijaitsee Nakkilan kunnan Anolan kylässä Suosmeri-Vuoltee-maantien (MT2440) koillispuolella lähellä Nakkilan ja Ulvilan kuntarajaa. Suunnitelma-alueelle kuljetaan Suosmeri-Vuoltee-maantieltä kääntyvän liittymän kautta.  Ottamisalueesta on tilan Etumalmi alueella noin 1,6 ha (tilan kokonaispinta-ala 2 ha) ja tilan Lehtilä alueella noin 0,5 ha. Sijainti ilmenee piirustuksesta 130-1.

Ympäristössä on runsaasti muita maa-aineksen ottamispaikkoja. Kaivamaton alue on peltoa ja luoteessa havumetsää. Alueen eteläpuolella noin 800 m:n etäisyydellä on Ulvilan kunnan Anolan pohjavedenottamo. Lähimmät suojelualueet ovat Ruskilankosken luonnonsuojelualue noin 1 km etäisyydellä lännessä ja Mäntyniitun luonnonsuojelualue noin 2,5 km etäisyydellä luoteessa Selkäkankaalla.

Lähin pohjaveden havaintopaikka on ottamisalueeseen kuuluvan kiinteistön 531-418-2-106 alueella oleva VARELY:n havaintoputki nro 9, joka on alle 100 m etäisyydellä etelän puolella ottamisalueesta. Havaintoputkessa nro 9 pohjavedenpinnan korkeustaso on vaihdellut välillä

+1,95…+3,25 (N2000) ajanjaksolla 1/2018–27/2024.

Maa-aineksen ottamisalueen itäpuolella sijaitsevalle toiselle ottamisalueelle on myönnetty lupa vuonna 2025. Toiminta-alueelle on asennettu pohjavesiputki 27.3.2025. Asennuspäivänä pohjaveden pinnankorkeus on putkesta mitattuna ollut -17,30 m ja pohjaveden taso + 3,70 m (N2000). Pohjavesiputkesta on otettu vesinäyte ja mitattu vedenpinnan korkeus 7.4.2025. Näytteet on ottanut KVVY Tutkimus Oy:n sertifioitu näytteenottaja. Pohjaveden näytteenottomenetelmä on akkreditoitu pohjavesi-, orsivesi- ja kaivovesimatriiseille. Pohjavesiputken kokonaissyvyydeksi mitattiin 24,63 metriä ja pohjaveden pinnankorkeudeksi -17,23 metriä sekä ennen että jälkeen näytteiden oton. Vesi oli näytteenottohetkellä aistinvaraisesti arvioituna kirkasta ja hajutonta.

Laboratoriotutkimuksen perusteella vesi oli hieman hapanta ja sameaa. Vedessä oli happea (kyllästysaste 34 %). Orgaanisen aineen määrästä kertova kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli pohjavesille tyypillisesti pieni. Vedessä oli nitraattityppeä, mutta ammoniumtyppeä ei todettu. Vedessä ei todettu bakteereja eikä polttoainehiilivetyjä C5-C10 tai öljyhiilivetyjä C10-C40. Pohjaveden ympäristönlaatunormit (VNa 1040/2006) eivät tutkitulta osin ylittyneet. Pohjaveden virtaussuunta on Afryn 9.8.2023 laatiman pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan kaakosta luoteeseen, mutta tehtyjen pohjavesihavaintojen perusteella virtaussuunta on koillisesta lounaaseen kohti Kokemäenjokea. Pohjaveden laatua seurataan pohjavesiputkesta PVP1 säädetyn tarkkailuohjelman mukaan sekä julkishallinnon toimesta pohjavesiesiintymään asennetuista havaintoputkista.

Pohjavesiputkien paikat ilmenevät liitteestä 1.

Lähialueella ei ole tiedossa olevia talousvesikaivoja

Suunnitelma-alueella ei ole muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöksiä. Lähin muinaisjäännös on pronssikautinen asuinpaikka Hepokorpi, joka sijaitsee suunnitelma-alueesta noin 1 km itään.

MAA-AINEKSEN OTTAMISTOIMINTA

Nykyhetki

Alueelle on myönnetty maa-aineksen ottolupa viimeksi vuonna 2016. Luvan voimassaolo on päättynyt 31.12.2025.

Luonnontilainen maanpinta alueella on ollut tasolla noin +19…+20. Ottotaso on tällä hetkellä paikoin ylisyvä (<+8,5), mutta pohja tullaan tasaamaan uusimpien pohjavesihavaintojen perusteella mää-räytyvälle tasolle +8,5. Nykytilanne on esitetty piirustuksessa 130-2.

Pohjatutkimuksia ei ole suoritettu. Kaivuluiskista voidaan todeta, että maaperä on hiekkaa ja silttiä.

Ottamisalue on ollut peltoa. Ympäristössä koillis- ja kaakkoispuolella on laidunmaata sekä peltoa, lounaispuolella maantie ja luoteispuolella haja-asutusta sekä entinen maa-aineksen ottopaikka.

Pintamaata on poistettu jo otetun alueen ympäristöstä. Maa-ainesten ottoa tullaan jatkamaan koillisen suuntaan nykyiselle laidunalueelle.

Maa-aineksen ottaminen

Ottamissuunnitelma on esitetty piirustuksissa 130-2 ja -3. Seuraavan 10 vuoden aikana alueelta arvioidaan otettavan hyötykäyttöön hiekkaa noin 30 000 m3. Muut kaivettaviksi tulevat siltti- ja pintamaamassat (arvio 10 000 m3) jätetään alueelle ja käytetään hyväksi muotoilussa. Otetun maa-aineksen määrä ilmoitetaan Nakkilan kuntaan vuosittain kalenterivuoden lopussa. Alin ottamistaso tulee olemaan +8,5, joka on noin 5 m arvioidun pohjavedenpinnan yläpuolella.

Ottamisessa noudatetaan Nakkilan maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman kohdassa 6.1 määriteltyjä periaatteita. Yleissuunnitelman mukaisesti pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään vähintään viiden metrin suojakerros ja ottaminen tapahtuu yleissuunnitelman mukaisessa järjestyksessä osa-alueen kuuluessa koko laajan alueen ensimmäiseen vaiheeseen. Ottamisalueen luoteisreuna noudattaa pääpiirteittäin yleissuunnitelman mukaista rajausta ja vaatimukset luiskakaltevuuksista täytetään.

Ottamisalueella ei varastoida ympäristön kannalta vaarallisia aineita kuten poltto- ja voiteluaineita. Työkoneet säilytetään pidempinä kuormausten keskeytysaikoina luonnollisen maanpinnan tasolla. Luiskat pidetään kaivuvaiheessa työturvallisuuden edellyttämässä kaltevuudessa.

Ottamistoiminnassa käytettävät koneet ovat pyöräkuormaaja, kuorma-auto ja seula. Pääsääntöisesti samanaikaisesti paikalla on yksi kumpaakin. Pyöräkuormaajaa säilytetään satunnaisesti toisen ottamisalueen tukitoiminta-alueella tasolla noin +19…+20.

Maisemointi ja jälkihoito

Luiskat loivennetaan suunnitelman mukaiseen kaltevuuteen, kun ottaminen on edennyt ottamisalueen reunaan tai viimeistään ottamistoiminnan päättyessä. Mikäli ottamiseen ei haeta jatkolupaa 10 vuoden kuluttua, loivennetaan kaikki luiskat kaltevuuteen ≤1:3 ja ≤1:2.

Maisemoinnissa käytetään alueelta poistettuja ja välivarastoituja pintamaita sekä maarakennuskäyttöön soveltumattomia hienorakeisia maa-aineksia. Lisäksi käytetään muualta tuotavia haitta-aineettomia maa-aineksia, joiden puhtaus analysoidaan kenttä- ja/tai laboratoriotutkimuksin ennen massojen vastaanottoa.

Luiskataitteet pyöristetään. Alue siistitään raivausjätteistä, mahdolliset läjitykset tasataan ja alueelle istutetaan männyn metsätaimia 2 500 kpl/ha. Alue jää metsämaaksi. Istutuksin suoritettua metsitystä tehostaa vielä luonnollinen metsittyminen.

Kaivannaisjätteitä ei ottamistoiminnassa synny, koska pintamaa, kannot ja hakkuutähteet on jo poistettu. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma -lomake on liitteenä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tiedottanut hakemuksen vireille tulosta kuuluttamalla sen Nakkilan kunnan internetsivuilla 27.10. – 3.12.2025. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu naapurikiinteistöjen omistajia.

Tarkastukset

Ottoalueella on suoritettu katselmus 25.8.2025 kiinteistöjä 531-4016-273 Koivikko ja 531-418-2-106 Lehtilä koskevan maa-ainesten oton aloitustarkastuksen yhteydessä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (nyk. Lupa- ja valvontavirasto), Satakunnan museolta, Satakuntaliitolta sekä Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (nyk. Lupa- ja valvontavirasto) lausunto:

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) katsoo, että maa-aineslupaa ei tule myöntää, ennen kuin ottamisalueen ylisyviksi kaivetut alueet ovat todistetusti ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla täytetty aikaisempien maa-aineslupien mukaiseen tasoon +8,5 (N2000). Valvontaviranomaisen tulee edellyttää hakijalta suunnitelmaa ylisyviksi kaivettujen alueiden täytöstä. Suunnitelmassa tulee muun muassa esittää täyttöön tarvittavan ainesten määrä sekä ilmoittaa, onko alueen varastokasoissa riittävästi puhdasta soraa ja hiekkaa, joilla täyttötyö luvan mukaiseen tasoon voidaan suorittaa.

ELY-keskus katsoo, että luvan myöntämiselle ei ole estettä vesien-, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta, kun ylisyviksi kaivetut alueet täytetään valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Soranotto pohjavesialueella aiheuttaa kuitenkin aina riskin pohjaveden laadulle ja määrälle, mikä on huomioitava lupaharkinnan ja ottamistoiminnan toteutuksen yhteydessä. Ottamistoiminnan vaikutuksia pohjaveteen on tarkkailtava. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida ainakin seuraavaa:

Pohjaveden suojelu

Luvan saajan tulee tarkkailla ottamisalueen pohjaveden korkeutta ja laatua ottamisalueen viereen asennetusta pohjaveden havaintoputkesta PVP1.

Alueen pohjaveden pinnantasoa on seurattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa +8,5 (N2000) on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Seurantaraportti vesientarkkailutuloksista on toimitettava Nakkilan kunnan valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo@lvv.fi) vuosittain sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa tarkkailtavan pohjavesiputken putkikortti, josta näkyy koordinaattien lisäksi myös putken siivilän pituus ja asennuspäivä.

Toiminnan yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei edes vahinkotilanteessa maaperään tai pohjaveteen pääse haitallisia aineita. Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita ilman asianmukaisia suojausrakenteita. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

Alueen maisemointi

Ottamisalue rajautuu maakuntakaavan arvokkaaseen harjualueeseen. Lupahakemuksesta ja maisemoinnista on suositeltavaa pyytää Satakuntaliiton lausunto.

Alueen maisemointia tulee tehdä toiminnan edetessä. Koko ottamisalueen tulee olla maisemoitu lupakauden aikana.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia.

Vieraslajien torjunnasta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajalla tulee huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa vieraslajien torjuntatoimenpiteet tulee tehdä mekaanisesti, torjunnassa ei tule käyttää torjunta-aineita.

ELY-keskus suosittelee, että maisemoinnissa pyritään huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle erilaisia elinympäristöjä, kuten paahderinteitä.

Lupapäätöksestä ilmoittaminen

Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 §:n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 §:n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Lisäksi ELY-keskus pyytää lupaviranomaista ilmoittamaan maa-aineslupapäätöksestä sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy osoitteesta: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut

Ainakin ottamissuunnitelman nykytilanteen ja lopputilanteen kartat suositellaan skannattaviksi lomakkeen liitetiedostoksi. Lomakkeen huolellinen täyttäminen on tärkeää, koska sähköisen tiedonsiirron kautta valtakunnallista maa-ainesluparekisteriä hyödynnetään mm. paikkatietoaineistoissa (koordinaattitiedot), maa-ainesluvan haltijoiden vuosittaisten ilmoituspyyntöjen lähettämisessä sekä myös kuntien lupa- ja valvontaviranomaisen apuvälineenä.

Satakuntaliiton lausunto:

Nakkilan taajamaosayleiskaavassa ja osayleiskaavan tarkistuksessa hankealue on osoitettu maa-ainestenottoalueeksi.

Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulla pohjavesialueella (pv). Pohjavesialuetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus antanee omassa asiantuntijalausunnoissaan tarkemmat ohjeet pohjaveden suojeluun liittyvistä näkökohdista.

Hanketta koskevan maa-ainesten ottamissuunnitelman kuva 1, jossa on ote Satakunnan maakuntakaavan merkinnöistä, ei ole ajantasainen. Satakunnan maakuntakaavasta on kumottu Satakuntaliiton maakuntavaltuuston 17.5.2019 tekemällä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 hyväksymiseen liittyvällä päätöksellä taajamatoimintojen alueen (A), keskustatoimintojen alueen (C), vähittäiskaupan suuryksikköjen alueen (KM, km), palvelujen alueen (P), työpaikka-alueen (TP), valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (vma) sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen (kh1, kh2, kh) kaavamerkinnät ja -määräykset. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden merkinnät sijoittuvat hankealueen läheisyyteen, eivät hankealueelle.

Satakunnan maakuntakaavoissa osoitetut merkinnät eivät estä hakemuksen mukaista ottamistoimintaa alueella edellyttäen, että toiminnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavojen määräykset

Satakunnan Museon lausunto:

Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Maa-aineksen ottamisella ei ole vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön.

Maa-aineksen ottolain 555/1981, 3§ mukaan maa-ainesta ei saa ottaa, mikäli se turmelee kauniin maisemakuvan. Maa-aineksen ottoalue sijaitsee maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyydessä, mutta kuitenkin peltoalueen takana eikä näy selvästi kulttuuriympäristöalueelle. Maa-aineksen ottamissuunnitelmassa on esitetty alueen maisemointi, mitä museo pitää hyvänä, kun läheisyydessä sijaitsee maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

Alueella on jo aiemmin harjoitettu maa-aineksen ottoa, eikä Satakunnan Museo näe rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman osalta estettä hiekan ottamiselle alueelta.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto:

Jatkolupaa toiminnalle ei tule myöntää, koska toiminta aiheuttaa riskin Haistila-Ravanin pohjavesialueen veden laadulle ja sen myötä Ulvilan alueella käytetyn talousveden laadulle.

Maa-ainestenottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsevat Anolan, Ravanin ja Haistilan vedenottamot, joista toimitetaan talousvettä Ulvilan vedenjakelualueelle lähes 13 000 vedenkäyttäjälle. Pohjavesialueen raakavesi on jo tällä hetkellä hyvin rauta- ja mangaanipitoista, joten pohjaveden laadulle aiheutuvia riskejä ei tule lisätä.

Hakemuksessa ei ole selvitetty toiminnan melun ja pölyn aiheuttamia vaikutuksia.

Muistutukset ja mielipiteet

Kuulutusaikana ei saapunut yhtään muistutusta tai mielipidettä.

Vastine

Toiminnanharjoittajalta pyydettiin vastine saapuneiden lausuntojen takia.

Hakija esittää 26.1.2026 saapuneessa vastineessaan seuraavaa:

LAUSUNNOT 

Lounais-Suomen elinvoimakeskus / entinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomi

Ylisyvät alueet

Lounais-Suomen elinvoimakeskus (entinen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä myös ”Elinvoimakeskus”) on lausunnossaan esittänyt, että maa-aineslupaa ei tulisi myöntää ennen kuin ottamisalueen kaivetut alueet on täytetty suunniteltuun sekä aikaisempien maa-aineslupien mukaiseen tasoon +8,5 (N2000). Elinvoimakeskus on lisäksi todennut, että valvontaviranomaisen tulee edellyttää hakijalta suunnitelmaa ylisyviksi kaivettujen alueiden täyttämisestä. Suunnitelmassa on esitettävä muun ohella täyttöön tarvittavan ainesten määrä sekä arvio siitä, onko alueen varastokasoissa riittävästi puhdasta soraa ja hiekkaa täyttötyön suorittamiseksi lupaehtojen edellyttämälle tasolle.

Hakija sitoutuu toimimaan edellä esitetyllä ja viranomaisen edellyttämällä tavalla. Täyttömassoina käytetään alueella sijaitsevia varastokasoja.

Pohjavesien suojelu

Elinvoimakeskus toteaa lausunnossaan lisäksi, että luvan saajan on tarkkailtava ottamisalueen pohjaveden korkeutta ja laatua ottamisalueen viereen asennetun pohjaveden havaintoputken PVP1 kautta. Ottamisalue sijaitsee Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella. Pohjaveden pinnantasoa on seurattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta.

Anolan vedenottamo sijaitsee ottamisalueesta lähimmillään noin 700 metriä etelään. Suunniteltu alin ottamistaso on +8,5, mikä hakemuksen mukaan sijoittuu noin viisi metriä arvioidun pohjavedenpinnan yläpuolelle.

Hakija toteaa, että arvio pohjaveden korkeustasosta perustuu kahteen lähiympäristössä sijaitsevaan pohjavesiputkeen. Ottamisalue sijoittuu näiden putkien väliselle alueelle, minkä vuoksi arviota pohjavedenpinnan tasosta ottamisalueella voidaan pitää varsin luotettavana.

Ylimmät pohjavedenpinnan havainnot ovat olleet lounaispuolisessa havaintoputkessa tasolla +3,25 (N2000) ja koillisenpuoleisessa putkessa tasolla +3,70 (N2000). Ottamisalueen ylimmäksi pohjavedenpinnan tasoksi on siten arvioitu +3,5.

Pohjaveden tarkkailu toteutetaan idän puolella sijaitsevan ottamisalueen luvassa määritetyllä tavalla mittaamalla pohjaveden korkeutta edellä mainituista kahdesta havaintoputkesta sekä ottamalla vesinäytteitä idän puolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Pohjaveden pinnan taso mitataan kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden laatu määritetään alueella kerran vuodessa. Vesinäytteistä analysoidaan lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset bakteerit ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa käytetään sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Hakija toteaa, että lupapäätökseen voidaan lisäksi sisällyttää määräys, jonka mukaan ottamistoimintaa ei saa ulottaa viittä metriä lähemmäs pohjaveden pintaa.

Edellä esitetyn perusteella hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Maisemointi ja jälkihoito

Maisemointitoimenpiteet toteutetaan sitä mukaa kuin ottotoiminnan eteneminen sen mahdollistaa. Alueen maaperän raekoostumus vaihtelee, ja maa-aineksia toimitetaan usein eri käyttötarkoituksiin, minkä johdosta ottamista suoritetaan alueen sisällä eri kohdista eri ajankohtina. Tämän vuoksi maisemointia ei voida saattaa lopulliseen muotoonsa ennen ottotoiminnan päättymistä.

Terveydensuojeluviranomainen, Porin kaupunki elinvoima- ja ympäristötoimiala, Ympäristö ja terveysvalvonta  

Porin kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunnon mukaan jatkolupaa ei tule myöntää, koska toiminta aiheuttaa riskin Haistila-Ravanin pohjavesialueen veden laadulle ja siten myös Ulvilan alueella käytettävän talousveden laadulle.

Lausunnossa todetaan, että maa-ainestenottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsevat Anolan, Ravanin ja Haistilan vedenottamot. Näistä toimitetaan talousvettä Ulvilan vedenjakelualueelle lähes 13 000 vedenkäyttäjälle. Pohjavesialueen raakavesi on jo nykyisellään hyvin rauta- ja mangaanipitoista, joten pohjaveden laatuun kohdistuvia riskejä ei tule lisätä.

Edellä lausuttuun viitaten hakija toteaa, että kyse on pitkään toiminnassa olleen maa-ainestenottoalueen toiminnan jatkamisesta (jatkolupahakemus), ei uudesta lupahakemuksesta. Maa-ainesten ottamistoimintaa ei uloteta noin viittä metriä lähemmäksi pohjaveden pintaa. Ottoalueen läheisyyteen on asennettu pohjavesiputki, jonka avulla seurataan toiminnan vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuteen ja vedenlaatuun.

Melun ja pölyn aiheuttamien vaikutusten osalta hakija toteaa, että ottoalueen ympäristössä on haja-asutusta, johon kuuluu muutamia asuinrakennuksia. Maa-ainesten otto ja kuormaus tapahtuvat ympäröivän maanpinnan alapuolella kaivannossa, mikä rajoittaa melun ja pölyn kulkeutumista ja leviämistä. Maa-ainesten kuljettamisesta maantielle johtavaan liittymään aiheutuva melu vastaa tavanomaisen maantieliikenteen melutasoa. Merkittävää meluhaittaa ei siten pääse syntymään.

Satakunnan museo

Satakunnan Museon lausunnon mukaan alueella on jo aiemmin harjoitettu maa-ainesten ottoa, eikä Satakunnan Museo näe rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman osalta estettä maa-ainesten ottamiselle suunnittelualueelta.

Lausunnon mukaan suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Maa-ainesten ottamisella ei ole vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön. Satakunnan Museolla ei ole oman toimialansa osalta huomautettavaa maa-aineslupahakemuksesta.

Hakija toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Satakunnan Museon lausunnosta.

Satakunnanliitto 

Satakuntaliitto toteaa lausunnossaan, että Nakkilan taajamaosayleiskaavassa ja osayleiskaavan tarkistuksessa hankealue on osoitettu maa-ainestenottoalueeksi. Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulla pohjavesialueella (pv).

Pohjavesialuetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Tältä osin lausunnossa todetaan, että elinvoimakeskus antaa omassa asiantuntijalausunnossaan tarkemmat ohjeet pohjaveden suojeluun liittyvistä näkökohdista.

Maakuntakaavan osalta todetaan, että maa-ainesten ottamissuunnitelmassa esitetty kuva 1, joka sisältää otteen Satakunnan maakuntakaavan merkinnöistä, ei ole ajantasainen. Satakunnan maakuntakaavasta on kumottu Satakuntaliiton maakuntavaltuuston 17.5.2019 tekemällä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 hyväksymiseen liittyvällä päätöksellä taajamatoimintojen alueen (A), keskustatoimintojen alueen (C), vähittäiskaupan suuryksikköjen alueen (KM, km), palvelujen alueen (P), työpaikka-alueen (TP), valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (vma) sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen (kh1, kh2, kh) kaavamerkinnät ja -määräykset. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden merkinnät sijoittuvat hankealueen läheisyyteen, eivät itse hankealueelle.

Satakuntaliitto toteaa, että Satakunnan maakuntakaavoissa osoitetut merkinnät eivät estä hakemuksen mukaista ottamistoimintaa alueella edellyttäen, että toiminnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavojen määräykset.

Hakija toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Satakuntaliiton lausunnosta.

Yhteenveto

Edellä esitetyn perusteella hakija toteaa, että maa-ainesten ottamista koskevalle jatkolupahakemukselle ei ole esteitä, mikäli hakija sitoutuu toteuttamaan viranomaisten edellyttämät toimenpiteet mukaan lukien ylisyvien alueiden täytön, pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailun sekä maisemoinnin osalta toimenpiteet ottotoiminnan etenemisen mahdollistamissa rajoissa. Lausuntojen perusteella toiminnalle ei ole sellaisia esteitä miksi jatkolupaa ei voitaisi myöntää, kun huomioidaan edellä kuvatut suojelu- ja tarkkailutoimenpiteet hakijan esittämin tavoin.

Hakemuksen täydennys lausuntojen perusteella

Nakkilan kunnan ympäristönsuojelu on pyytänyt hakijaa toimittamaan Lupa- ja valvontaviraston (ent. ELY-keskus) vaatiman suunnitelman ylisyviksi kaivettujen alueiden täyttämisestä 12.2.2026 mennessä. Suunnitelmassa on esitettävä muun ohella täyttöön tarvittavan ainesten määrä sekä arvio siitä, onko alueen varastokasoissa riittävästi puhdasta soraa ja hiekkaa täyttötyön suorittamiseksi lupaehtojen edellyttämälle tasolle. Suunnitelma on toimitettu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 12.2.2026.

Esittelijä Johtava ympäristöinsinööri Mustonen Joni

Päätösehdotus Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää myöntää Kuljetus Jokiset Oy:lle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen kiinteistöillä Etumalmi ja Lehtilä (531-418-2-94 ja 531-418-2-106). Luvan myöntämiselle ei ole maa-​aineslain 3 §:ssä mainittuja esteitä. Lupa myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi siten,​ että toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti ja noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Yleiset lupamääräykset

1. Hakemuksen mukaisia maa-aineksia saa ottaa luvan voimassaoloaikana ottamissuunnitelman osoittamalta yhteensä 2,1 ha:n suuruiselta alueelta. Soraa ja hiekkaa saa ottaa 30 000 k-m3 ja Silttiä ja savea 10 000 k-m3. Kaivuuta ei saa ulottaa tason +8,5 m (N2000) alapuolelle.

2. Toiminnanharjoittajan tulee toteuttaa ylisyvien kohtien täyttö esitetyn ja hyväksytyn täyttösuunnitelman mukaisesti. Täyttö tulee toteuttaa ennen toiminnan aloittamista.

3. Alimman ottotason ja ylimmän havaitun luonnollisen pohjavedenpinnan väliin on kaikissa olosuhteissa jäätävä vähintään viiden (5) metrin paksuinen suojakerros.

4. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi erottuvin merkein.

5. Ottamisalueelle on sijoitettava vähintään yksi korkeuskiintopiste, ​jotta ottamissyvyyttä voidaan ottamistoiminnan edetessä seurata.

6. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet tulee merkitä riittävän selvästi ja varustaa esim. maavallilla tai lippusiimalla.

Toiminta

7. Toiminta alueella on suunniteltava ja toteutettava siten, ​ettei siitä aiheudu pohjaveden,​vesistön ja maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita. Lisäksi alueella käytettävät koneet ja laitteet tulee huoltaa säännöllisesti. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai laitteita.

8. Polttonestesäiliöiden vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertainen suojausrakenne saavutetaan sijoittamalla kaksoisvaipparakenteinen säiliö katettuun suoja-altaaseen tai allastetun nestetiiviin rakenteen päälle, jonka tilavuus on 110 % säiliön tilavuudesta.

9. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytys- ja torjuntamateriaalia. Mikäli alueella tapahtuu öljy- tai muu vaarallisen aineen vahinko, on siitä ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi.

10. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta ja ottamisalueen kuljetusreittejä on tarvittaessa kasteltava. Pölyn sidonnassa ei saa käyttää suolausta tai muita kemikaaleja.

11. Alue on pidettävä siistinä ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen,​ eikä alueella saa säilyttää jätteitä tai romua.

12. Maa-​ainesluvan haltijan on pidettävä kirjaa otetusta maa-​aineksesta ​ja ilmoitettava vuosittain Lupa- ja valvontaviraston (ent. ELY-keskus) ylläpitämään NOTTO-rekisteriin edellisen vuoden maa-​aineksen laatu ja ottomäärä (k-​m3) tammikuun 31. päivään mennessä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella: https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/uusi/ely_extract_soil. Asiointiavaimen saa kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijalta.

Luvan haltijan on pyydettäessä esitettävä kirjallinen selvitys vuotuisesta maa-​aineksen ottotoiminnasta.

Toiminnan tarkkailu

13. Ottamisalueen pohjaveden korkeutta ja laatua tulee tarkkailla.  Tarkkailua tulee suorittaa havaintoputkesta PVP1 seuraavasti:

-          havaintoputkesta on mitattava pohjaveden pinnan taso kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään viiden metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

Seurantaraportti vesientarkkailutuloksista on toimitettava Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Lupa- ja valvontavirastolle (ent. ELY-keskus) (kirjaamo@lvv.fi) ja terveydensuojeluviranomaiselle (terveysvalvonta@pori.fi) vuosittain sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa tarkkailtavan pohjavesiputken putkikortti, josta näkyy koordinaattien lisäksi myös putken siivilän pituus ja asennuspäivä.

Alueen maisemointi

14. Ottamistoiminta tulee suunnitella siten, että alueen maisemointia voidaan tehdä toiminnan edetessä. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa vieraslajien torjuntatoimenpiteet tulee tehdä mekaanisesti, torjunnassa ei tule käyttää torjunta-aineita. Maisemoinnissa tulee pyrkiä huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle erilaisia elinympäristöjä, kuten paahderinteitä.

15. Alueen maisemoinnissa tulee ottaa huomioon ottamisalueen sijainti Satakunnan maakuntakaavassa osoitetun harjualueen ge1 (Anola, ge1-498) läheisyydessä.

Aloitus- ​ja lopputarkastus

16. Maa-​ainesten ottamisluvan saamisen jälkeen ottamistoiminta voidaan aloittaa aloitustarkastuksen jälkeen. Tarkastuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa (Nakkilan ympäristönsuojeluviranomainen). Aloitustarkastuksessa tarkastetaan, ​että ylisyviksi kaivetut alueet on täytetty asianmukaisesti, ottamisalue on asianmukaisesti merkitty ja alueelle on sijoitettu korkeuskiintopiste.

17. Luvan haltijan on pyydettävä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lopputarkastusta,​ kun ottamistoiminta on loppunut,​ tai kun luvan voimassaoloaika on päättynyt.

Luvan siirtäminen tai konkurssi

18. Mikäli lupa maa-​ainesten ottamiseen siirretään toiselle, ​on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista,​ kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan tulee ilmoittaa myös konkurssista ja konkurssipesän tulee ilmoittaa mahdollisesta toiminnan jatkamisesta. Ellei ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tai luvan siirtoa toiselle haltijalle ole tehty 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta,​ lupa raukeaa ja viranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Yleiset perustelut

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Ottamissuunnitelmasta ei ennalta arvioiden aiheudu MAL 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jotka rajoittaisivat maa-ainesten ottamista alueelta, kun otetaan huomioon luvassa annetut määräykset. Koska ottaminen ja sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, ​on lupa MAL 6§:n mukaan myönnettävä.

Ympäristönsuojeluviranomainen on huomioinut lausunnoissa esiin tuodut seikat määräysten ja ratkaisun perusteluiden mukaisella tavalla.

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, mikäli sanotut seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon MAL 11 §.

Määräys 1. Määräys on ottamissuunnitelman mukainen.

Määräys 2. Määräyksellä varmistutaan siitä, että ylisyviksi kaivetut kohdat on täytetty asianmukaisesti ennen ottotoiminnan aloittamista.

Määräys 3. Alimman ottamistason ja pohjaveden pinnan väliin tulee jäädä noin viiden metrin suojakerros pohjaveden laadun turvaamiseksi.

Määräys 4 ja 5. Kaivualueen merkitseminen maastoon ja korkeuskiintopisteen sijoittaminen alueelle ovat välttämättömiä asioita valvonnan kannalta. Kaivualueella suoritetaan vuosittain valvontaa, ​jossa seurataan ottamissyvyyttä sekä kaivun etenemistä.

Määräys 6. Jyrkkien rinteiden merkinnällä varmistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa maastossa kulkeville.

Määräykset 7-9. Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Polttonesteiden varastointi ja käsittely maa-ainesten ottoalueilla aiheuttavat merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Näin ollen kaksinkertaisen suojauksen periaate on tarkoituksenmukainen riskienhallintakeino pohjavesialueella. Tiedonkulku viranomaiselle tulee varmistaa tilanteessa, jossa toiminnasta on aiheutunut tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näin varmistetaan asianmukaiset jatkotoimet ja lisävahinkojen ehkäisy.

Määräys 10. Määräys on annettu mahdollisten pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Määräys 11. Määräys on annettu roskaantumisen ehkäisemiseksi. Toimintaa on harjoitettava siten, ​ettei se aiheuta ympäristön roskaantumista,​ pilaantumista tai sen vaaraa.

Määräys 12. Määräys on maa-aineslain 23 a §:n ja VNa maa-ainesten ottamisesta 9 §:n mukainen.

Määräys 13. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailu ovat edellytyksiä maa-ainesten ottamistoiminnan jatkumiselle.

Määräys 14. Määräys on MAL 11 §:n mukainen. Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesluvassa on annettava määräykset alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi maisemoinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida uhanalaisen törmäpääskyn pesinnän jatkuminen alueella sekä luonnon monimuotoisuus.

Määräys 15. Määräyksellä varmistetaan, että jälkihoitotoimenpiteissä huomioidaan Satakunnan maakuntakaavan vaatimukset.

Määräys 16. ja 17. Määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Aloitus- ​ja lopputarkastus ovat osa valvontaa.

Määräys 18. Haltijanvaihdoksesta tai konkurssista tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, ​koska viranomaisen on hyväksyttävä vaihdos. Konkurssitapauksessa viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt,​ mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä eikä konkurssipesä jatka ottamista.

Vakuus

Hakija on esittänyt vakuuden suuruudeksi vanhan 31.12.2025 päättyneen maa-ainesluvan (282/12.126/2015) mukaista vakuutta, eli 6 000 €. Ennen ottamisen aloittamista hakijan on annettava Nakkilan kunnalle MAL 12§:n mukainen 10 000 €:n vakuus jälki- ​ja kunnostustöiden suorittamisesta. Vakuus palautetaan hakijalle,​ kun Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt jälkihoitotoimenpiteet tehdyiksi lopputarkastuksessa.

Määrätyn vakuuden perustelut

Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus 11 §:n mukaisten määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden määrää arvioidessa on huomioitu toiminta, luvan kesto, kaivualueen ottomäärä ja pinta-ala sekä syvyys, mahdolliset jälkihoitotyöt ja muut siihen vaikuttavat seikat. Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ehdotettu 6 000 € vakuus ei ole riittävä suhteessa hankkeen laajuuteen, riskitekijöihin ja toiminnan loputtua toteutettaviin jälkihoitotoimenpiteisiin suhteutettuna, jolloin 10 000 € vakuuden määrääminen on perusteltua..

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 19.2.2036 saakka. Luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana.

Sovelletut säännökset

Maa-aineslaki (555/1981)

VNa maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

VNa kaivannaisjätteistä (190/2013)

Jätelaki (646/2011)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on yhteensä 1969 €.

Käsittelymaksu koostuu seuraavista maksuista:

Suunnitelman tarkastus 1 600 €

Naapurien kuuleminen 69 €

Hakemuksen kuuluttaminen 220 €

Vakuuden muuttaminen 80 €

Perittävä maksu perustuu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan maa-ainestaksaan.

Tiedottaminen

Päätös julkaistaan Nakkilan kunnan internetsivuilla. Päätöksestä ilmoitetaan lisäksi niille, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Täytäntöönpano 

 Hakija

 Lupa- ja valvontavirasto (ent. ELY-keskus)

 Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen

 Satakuntaliitto

 Satakunnan museo