Tekninen valiokunta
Pöytäkirja 22.05.2025/Pykälä 55

TekVal 22.05.2025 § 55  

277/11.01.00.04/2023  

Valmistelija Vs. ympäristöinsinööri Riikka Niemenmaa, p. 044 701 3351

Kuljetus Jokiset Oy hakee Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa soran ja hiekan sekä siltin ja saven ottamiseen kiinteistöiltä 531-401-6-273 ja 531-418-2-106. Hakemuksen mukaan kiinteistöiltä on tarkoitus ottaa 10 vuoden aikana yhteensä 30 000 k-m3 soraa ja hiekkaa sekä 30 000 k-m3 silttiä ja savea.

Toiminta on maa-ainesluvanvaraista maa-aineslain 4.1 §:n perusteella. Maa-aineslain 7.1 §:n perustella maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Nakkilan kunnan hallintosäännön mukaan tekninen valiokunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

LUVAN HAKIJA

Kuljetus Jokiset Oy (y-tunnus 0487371-4)

Alamäentie 638

29310 Kaasmarkku

TOIMINTA-ALUEEN SIJAINTI JA OMISTAJATIEDOT

Lupahakemus koskee maa-aineksen ottamista Nakkilan kunnan Anolan kylän tiloilla Koivikko ja Lehtilä (531-401-6-273 ja 531-418-2-106). Kuljetus Jokiset Oy:llä on kiinteistön omistajan kirjallinen suostumus maa-ainesten ottamiseen em. tiloille.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 27.11.2023, jolloin se on toimitettu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluun. Täydennykset hakemukseen on toimitettu 20.3.2024, 20.11.2024, 27.1.2025 sekä 22.4.2025.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa hakemuksen tarkoittamaa aluetta koskee pohjavesialueen (pv) merkintä. Pohjavesialuetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Lisäksi hakemuksen mukainen ottoalue rajautuu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuun maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaaseen harjualueeseen ge1 (Anola, ge1-498). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot sekä mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 tai 2 ei ole varauksia hakemuksen kohteena olevalla alueella.

Alueella on voimassa osayleiskaava (osayleiskaavan tarkistus 11.5.2015), jossa alue on määritelty maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Kaavamääräyksen mukaan alueella noudatetaan maa-ainesten oton yleissuunnitelmaa. Alueen käytön loppuessa tulee huolehtia alueen maisemoinnista ja suunnitella alueen tulevat käyttötarpeet. Viikkala-Pirilän ja Haistila-Ravanin pohjavesialueille sijoittuvilla maa-ainesten ottoalueilla ottamistoiminta liittyy alueen maisemointiin ja kunnostustarpeeseen.

Alue sijoittuu yleiskaavassa pv2 rajauksella merkityn alueen sisälle. Kaavamääräyksen mukaan alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat ympäristönsuojelunlain mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain mukainen pohjavesiesiintymän laadun, määrän ja käyttökelpoisuuden heikentämistä koskeva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Maa-ainesten ottoa ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäs pohjaveden pintaa. Vanhoilla ottamisalueilla tulee maisemointi hoitaa siten, että pohjaveden laatu pysyy hyvänä.

OTTAMISALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Ottamisalue sijaitsee Nakkilan kunnan Anolan kylässä Suosmeri-Vuoltee-maantien (MT2440) koillispuolella lähellä Nakkilan ja Ulvilan kuntarajaa. Suunnitelma-alueelle kuljetaan Suosmeri-Vuoltee-maantieltä kääntyvän liittymän kautta.

Ottamisalueella on ollut maa-ainesten ottoa 1980-luvulta asti ja sen ympäristössä on myös muita maa-ainesten ottamispaikkoja. Edellinen ottolupa ottamisalueella on päättynyt 31.12.2023. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 m etäisyydellä ottamisalueesta ja seuraavat noin 350 m etäisyydellä. Alueen maaperä on pääasiassa hienoa hiekkaa, ja maakerrostuman pintaosassa on myös silttiä. Suunnitelma-alueen ympäristö on metsä- ja peltovaltaista aluetta.

Suunnitelma-alue sijaitsee Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsevat Anolan, Ravanin ja Haistilan vedenottamot. Vedenottamoilla on yhteensä yhdeksän pohjavesikaivoa. Lähin vedenottamo sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Lähialueella ei ole tiedossa olevia talousvesikaivoja.

Toiminta-alueelle on asennettu pohjavesiputki 27.3.2025. Asennuspäivänä pohjaveden pinnankorkeus on putkesta mitattuna ollut -17,30 m ja pohjaveden taso + 3,70 m (N2000). Pohjavesiputkesta on otettu vesinäyte ja mitattu vedenpinnan korkeus 7.4.2025. Näytteet otti KVVY Tutkimus Oy:n sertifioitu näytteenottaja. Pohjaveden näytteenottomenetelmä on akkreditoitu pohjavesi-, orsivesi- ja kaivovesimatriiseille. Pohjavesiputken kokonaissyvyydeksi mitattiin 24,63 metriä ja pohjaveden pinnankorkeudeksi -17,23 metriä sekä ennen että jälkeen näytteiden oton. Vesi oli näytteenottohetkellä aistinvaraisesti arvioituna kirkasta ja hajutonta. Laboratoriotutkimuksen perusteella vesi oli hieman hapanta ja sameaa. Vedessä oli happea (kyllästysaste 34 %). Orgaanisen aineen määrästä kertova kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli pohjavesille tyypillisesti pieni. Vedessä oli nitraattityppeä, mutta ammoniumtyppeä ei todettu. Vedessä ei todettu bakteereja eikä polttoainehiilivetyjä C5-C10 tai öljyhiilivetyjä C10-C40. Pohjaveden ympäristönlaatunormit (VNa 1040/2006) eivät tutkitulta osin ylittyneet. Pohjaveden virtaussuunta on Afryn 9.8.2023 laatiman pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan kaakosta luoteeseen.

Ruskilankosken luonnonsuojelualue sijaitsee noin 1 km etäisyydellä ottamisalueesta länteen ja Mäntyniitun luonnonsuojelualue noin 2,5 km etäisyydellä luoteeseen.

MAA-AINEKSEN OTTAMISTOIMINTA

Nykyhetki

Ottamisalue on kartoitettu lokakuussa 2023. Ottamisalueen pinta-ala on noin 29 000 m2 ja enimmäisottosyvyys noin 9 m. Reunoilla maanpinta on korkeustasolla +19,5…+20,5. Nykytilanne on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa 120-2 ja 120-3. Alueelta on otettu maa-aineksia vuosina 1988-2023 yhteensä noin 150 000 m3.

Maa-aineksen ottaminen

Maa-ainesta otetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä enintään 60 000 k-m3 ja vuodessa keskimäärin 6 000 k-m3. Suunniteltu alin ottotaso on +10 m (N2000). Maa-ainesten ottaminen suuntautuu jatkossa luoteeseen ja kaakkoon. Alueen koillispuolella on loiva moreenimäki, jonka laki on tasolla noin +27 m ja jonka rinnettä ottamisalueen koillisluiskan kulku tulee osittain noudattamaan. Ottamisalueen kokonaispinta-ala on noin 37 400 m2.

Ottamisessa noudatetaan Nakkilan maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelman kohdassa 6.1 määriteltyjä periaatteita. Yleissuunnitelman mukaisesti pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään vähintään viiden metrin suojakerros ja ottaminen tapahtuu yleissuunnitelman mukaisessa järjestyksessä osa-alueen kuuluessa koko laajan alueen ensimmäiseen vaiheeseen. Ottamisalueen koillisreuna noudattaa pääpiirteittäin yleissuunnitelman mukaista rajausta ja vaatimukset luiskakaltevuuksista täytetään.

Muut kaivettaviksi tulevat siltti- ja pintamaamassat jätetään alueelle ja käytetään hyväksi muotoilussa. Otetun maa-aineksen määrä ilmoitetaan Nakkilan kuntaan vuosittain kalenterivuoden

lopussa. Alin ottamistaso tulee olemaan +10 m (N2000).

Ottamistoiminnassa käytetään pyöräkuormaajaa ja kuorma-autoa. Pyörökuormaajaa säilytetään satunnaisesti tukitoiminta-alueella, joka sijaitsee tasolla +19…+20 m (N2000). Tukitoiminta-alueella on kaksoisvaipallinen polttoainesäiliö.

Ottamisalueella ei varastoida ympäristön kannalta vaarallisia aineita kuten poltto- ja voiteluaineita. Työkoneet säilytetään pidempinä kuormausten keskeytysaikoina luonnollisen maanpinnan

tasolla. Luiskat pidetään kaivuvaiheessa työturvallisuuden edellyttämässä kaltevuudessa.

Maisemointi ja jälkihoito

Luiskat loivennetaan suunnitelman mukaiseen kaltevuuteen, kun ottaminen on edennyt ottamisalueen reunaan tai viimeistään ottamistoiminnan päättyessä. Mikäli ottamiseen ei haeta jatkolupaa 10 vuoden kuluttua, loivennetaan kaikki luiskat kaltevuuteen 1:2.

Maisemoinnissa käytetään pintamaita ja silttiä. Luiskataitteet pyöristetään. Alue siistitään raivausjätteistä, mahdolliset läjitykset tasataan ja alueelle istutetaan männyn metsätaimia 2 500 kpl/ha. Alue jää metsämaaksi. Istutuksin suoritettua metsitystä tehostaa vielä luonnollinen metsittyminen.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tiedottanut hakemuksen vireille tulosta kuuluttamalla sen Nakkilan kunnan internetsivuilla 11.4. – 20.5.2024. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu naapurikiinteistöjen omistajia.

Tarkastukset

Ottoalueella on suoritettu tarkastus 3.7.2024. Alueella suoritetulla tarkastuksella havaittiin, että alueella pesii uhanalainen törmäpääsky. Tarkastuksesta on laadittu tarkastusmuistio ja se on hakemusasiakirjojen liitteenä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Satakunnan museolta, Satakuntaliitolta sekä Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut hakemuksesta seuraavaa:

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että luvan myöntämiselle ei ole estettä vesien-, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Soranotto pohjavesialueella aiheuttaa kuitenkin riskin pohjaveden laadulle ja määrälle, mikä on huomioitava lupaharkinnan ja ottamistoiminnan toteutuksen yhteydessä. Ottamistoiminnan vaikutuksia pohjaveteen on tarkkailtava. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida ainakin seuraavaa:  

Pohjaveden suojelu  

Luvan saajan tulee tarkkailla ottamisalueen pohjaveden korkeutta ja laatua.  Tarkkailua varten ottamisalueelle tulee asentaa tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki ennen ottamistoiminnan jatkamista. Asennettavasta havaintoputkesta on mitattava pohjaveden pinnan taso kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat.  

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa. Seurantaraportti vesientarkkailutuloksista on toimitettava Nakkilan kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) vuosittain sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa tarkkailtavan pohjavesiputken putkikortti, josta näkyy koordinaattien lisäksi myös putken siivilän pituus ja asennuspäivä.   

Toiminnan yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei edes vahinkotilanteessa maaperään tai pohjaveteen pääse haitallisia aineita. Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita ilman asianmukaisia suojausrakenteita. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

Alueen maisemointi  

Alueen maisemointia tulee tehdä toiminnan edetessä. Koko ottamisalueen tulee olla maisemoitu lupakauden aikana. Ottamisalueen yhdistäminen viereisiin ottamisalueisiin on mahdollista vain, jos

naapurikiinteistöillä on voimassa olevat maa-ainesluvat. Tällä hetkellä voimassa olevia maa-aineslupia ei ole.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia.

Vieraslajien torjunnasta on huolehdittava. Toiminnanharjoittajalla tulee huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa vieraslajien torjuntatoimenpiteet tulee tehdä mekaanisesti, torjunnassa ei tule käyttää torjunta-aineita. 

Lisäksi ELY-keskus suosittelee, että maisemoinnissa pyritään huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle erilaisia elinympäristöjä, kuten paahderinteitä.  

Lupapäätöksestä ilmoittaminen  

Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 §:n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 §:n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää lupaviranomaista lähettämään ottamislupaa koskevat tiedot sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy osoitteesta: https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lo

makkeet/Maa_aines_lupailmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi 

Ainakin ottamissuunnitelman nykytilanteen ja lopputilanteen kartat suositellaan skannattaviksi lomakkeen liitetiedostoksi. Lomakkeen huolellinen täyttäminen on tärkeää, koska sähköisen tiedonsiirron kautta valtakunnallista maa-ainesluparekisteriä hyödynnetään mm. paikkatietoaineistoissa (koordinaattitiedot), maa-ainesluvan haltijoiden vuosittaisten ilmoituspyyntöjen lähettämisessä sekä myös kuntien lupa- ja valvontaviranomaisen apuvälineenä. 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön lausunto koskien maa-aineshakemusta Nakkilassa ja törmäpääskyjen pesäpaikan huomioimista:

Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa on vireillä maa-aineslupahakemus hiekan ottamiseksi kiinteistöillä 531-401-6-273 ja 531-418-2-106. Ympäristöasioiden valvonta ja valmistelu on siirretty palvelusopimuksen mukaisesti Porin kaupungin ympäristö- ja terveysvalvonnalle. Lupahakemuksen vireilläolon vuoksi alueella suoritettiin tarkastus 3.7.2024 ja tarkastuksella havaittiin runsaasti linnunpesiä ottamisalueen länsipohjoisrinteen pystyseinämässä, jonne ottamisen olisi tarkoitus edetä. Toiminnanharjoittajan mukaan pesiä on ollut alueella jo toista kymmentä vuotta. Pesäkolot ovat todennäköisesti törmäpääskyjen, mutta havainnosta ei olla täysin varmoja. 

Hakemuksesta on pyydetty ja saatu ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto (5.6.2024), mutta tarkastuksella tehdyn havainnon vuoksi pyydetään vielä luonnonsuojeluyksikön lausuntoa. Hakemusasiakirjat on toimitettu ELY-keskukseen lausuntopyynnön (11.4.2024, VARELY/2378/2024) liitteenä. 

Törmäpääskyn pesäpaikkojen huomioiminen

Lausuntopyynnön kuvauksen perusteella paikalla on törmäpääsky-yhdyskunta. Törmäpääskyt pesivät tyypillisesti juuri maa-aineenottoalueilla, joiden pystysuoriin seinämiin ne tekevät pesäkolonsa. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain 69 §:n nojalla rauhoitettu. Lisäksi laji on erittäin uhanalainen. Luonnonsuojelulain 70 §:n mukaan rauhoitettujen eläinlajien pesinnän häirintä ja pesien haltuunotto, siirtäminen tai muu vahingoittaminen on kielletty. Pesiä koskeva kielto on voimassa lisääntymiskauden ulkopuolella, kun kyse on toistuvasti käytössä olevasta pesästä. Törmäpääsky käyttää samoja pesäkoloja toistuvasti, joten sen monivuotiset pesäpaikat ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja ympäri vuoden. Myös Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on todennut ratkaisussaan (C-252/85), että pesien hävittämiskieltoa on sovellettava ilman ajallisia rajoituksia sellaisilla lajeilla, jotka käyttävät samaa pesää tai pesäpaikkaa toistuvasti. 

Koska toiminnanharjoittajan mukaan pesiä on ollut alueella jo pitkään, vaatii maa-aineenottotoiminta niillä seinämillä, joissa pesiä on, luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan. Poikkeuslupa voidaan myöntää, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä lajin suotuisa suojelutaso tai sen saavuttaminen vaarannu, mm. kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Maanoton yhteydessä turvallisuusnäkökulma, esim. todella korkeat tai jyrkät rintaukset, voi lähtökohtaisesti olla perusteena poikkeusluvan myöntämiselle.  

Mikäli toiminnanharjoittaja haluaa poikkeuslupaa hakea, voi hänet ohjata Aluehallinnon asiointipalveluun, josta löytyy hakemuslomake rauhoitettujen lintujen pesien hävittämiseen.

Hakemuksessa kysytään, miten pesivät linnut vaarantavat kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta,

mutta tähän voi vastata, miten nykyisellään pidettävät hiekkatörmät vaarantavat kansaterveyttä ja

yleistä turvallisuutta. Hakemuksessa tulee myös arvioida, kuinka paljon pesäkoloja on ja jääkö

alueelle lajille sopivia pesimäpaikkoja. Ylipäänsä maanottotoiminnassa olisi hyvä tarjota

törmäpääskyille vaihtoehtoisia pesimäpaikkoja ottoalueella ja houkutella niitä pois hyvälaatuisista

maa-aineksista. Vaihtoehtoisten pesäpaikkojen luominen tai säilyttäminen alueella vähentää pesien hävittämisen vaikutusta yhdyskuntaan ja siten vaikutusta suotuisan suojelutason saavuttamiseen.

Mahdollista poikkeuslupahakemusta laatiessa tulee lisäksi huomioida, että poikkeuslupia

törmäpääskyjen pesien hävittämiseen myönnetään pääsääntöisesti ainoastaan lajin pesimäajan

(1.5.–31.7.) ulkopuolelle, jotta törmäpääskyjen pesintöjä ei keskeytetä.  

Ilman poikkeuslupaa ne seinämät, joissa pesäkoloja on, tulee jättää ottotoiminnan ulkopuolelle

törmäpääskyjen pesintää varten. Ottotoiminnan ulkopuolelle rajattavat seinämät tulee merkitä

selkeästi lupapäätöksen karttoihin ja rajata maastossa toiminnan ulkopuolelle esimerkiksi

lippusiimalla. 

Lisätietoa poikkeusluvista: Luvat lajien rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen (ymparisto.fi)

Satakuntaliitto toteaa kannanottonaan seuraavaa:

Satakunnan maakuntakaavoissa osoitetut varaukset mahdollistavat hakemuksen mukaisen ottamistoiminnan ja varastoinnin toteuttamisen alueella edellyttäen, että ottamisalueen kulmia suhteessa Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuun harjualueeseen ge1 (Anola, ge1-498) pyöristetään ja maisemointiin kiinnitetään erityistä huomiota.  Hakemuksessa olisi tullut tarkastella ottamisalueen suhdetta Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuun ge1-varaukseen. Lisäksi ottamistoiminnan toteuttamisessa tulee riittävällä tavalla ottaa huomioon maakuntakaavassa osoitettu pohjavesialue (pv). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Varsinais-Suomen ELY-keskus antanee omassa asiantuntijalausunnoissaan tarkemmat ohjeet pohjaveden suojeluun liittyvistä näkökohdista.

Edellä esitetyn lisäksi Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että hakemuksen mukainen alue on ollut pitkään maa-ainesten ottamistoiminnan piirissä ja alueella ei ole juurikaan toteutettu ottamisalueen maisemointia. Ottamisen eteneminen tulee toteuttaa niin, että ottaminen mahdollistaa alueen maisemoinnin ottamisen etenemisen mukaisesti. Maa-aineslupahakemusta koskevan suunnitelmaselostuksen liitteen 2a osalta Satakuntaliitto huomauttaa, että Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tultua voimaan kumoutuvat samalla Satakunnan maakuntakaavan vastaavat merkinnät ja määräykset. Näin ollen liitteen 2a sivulla 1 esitetyt merkinnät ja määräykset ovat kumoutuneet Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tultua voimaan. Kyseiset tiedot olisi hyvä päivittää suunnitelmaselostukseen.

Satakunnan Museon kannanotto:

Satakunnan Museon näkemyksen mukaan maa-aineksen ottamiselle suunnitelma-alueelta ei ole esteitä. Suunnitelma-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei tunneta merkkejä muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Suunnitelma-alue ei sijoitu mihinkään todettuun rakennettuun kulttuuriympäristöön tai maisema-alueelle.

Satakunnan Museolla ei ole oman toimialansa osalta huomautettavaa maa-aineslupahakemuksesta.

Terveydensuojelun lausunto:

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa tulee harjoittaa siten, etteivät toiminnan melu-, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin aiheuta terveydensuojelulain tarkoittamaa haittaa lähialueen asukkaille tai pohjaveden laadulle. 

Pohjaveden laatu

Pohjaveden laadulle riskin aiheuttavaa toimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Hakemuksessa ei ole selvitetty toiminnan aiheuttamia vaikutuksia pohjaveden laadulle. Maa-ainestenottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsevat Anolan, Ravanin ja Haistilan vedenottamot. Vedenottamoilla on yhteensä yhdeksän pohjavesikaivoa, joista toimitetaan talousvettä Ulvilan vedenjakelualueelle lähes 13 000 vedenkäyttäjälle. Pohjavesialueen raakavesi on jo tällä hetkellä hyvin rauta- ja mangaanipitoista, joten pohjaveden laadulle aiheutuvia riskejä ei tule lisätä.

Melu  

Hakemuksessa ei ole selvitetty toiminnan aiheuttamia melun vaikutuksia.  

Muistutukset ja mielipiteet

Kuulutusaikana saapui yksi muistutus, jossa annettiin lupa maa-ainesten ottoon.

Vastine

Toiminnanharjoittajalta pyydettiin vastine saapuneiden lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Lisäksi hakijaa on pyydetty täydentämään hakemustaan lausuntojen mukaisesti.

Hakija esittää 30.9.2024 saapuneessa vastineessaan seuraavaa:

LAUSUNNOT 

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomi

Pohjavesien suojelu

Lausunnossa todetaan, että ottamisalue sijaitsee Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella. suunniteltu alin ottamistaso on +10, joka on hakemuksen mukaan 6…7 m arvioidun pohjavedenpinnan yläpuolella. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjaveden havaintoputkia, joten ELY-keskuksella ei ole tarkkaa tietoa ottamisalueen pohjaveden pinnankorkeudesta.  

Liitteenä 1 olevassa kartassa on esitetty ehdotus pohjaveden pinnan korkeuden ja laadun tarkkailemiseksi. Tarkkailua voidaan toteuttaa ELY-keskuksen lausunnossa esittämällä tavalla. Hakija toteaa, että lupapäätökseen voidaan lisäksi ottaa määräys, ettei ottamistoimintaa saada ulottaa viittä metriä lähemmäs pohjaveden pintaa. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa alin ottamistaso ei tule juurikaan laskemaan nykyisestä alimmasta maanpinnan tasosta. Edellä sanottu huomioon ottaen, hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.  

Maisemointi ja jälkihoito

Maisemointia tullaan tekemään ottotoiminnan etenemisen mahdollistamassa laajuudessa. Maan

raekoostumuksessa alueella on vaihtelua ja maa-aineksia toimitetaan eri käyttötarkoituksiin, mistä johtuen maa-aineksia otetaan eri paikoista eri aikoina alueen sisällä. Tästä johtuen maisemointia ei voida tehdä lopullisen muotoonsa ennen ottotoiminnan päättymistä.  

Törmäpääskyn pesäpaikkojen huomioiminen 

Vastineen liitteenä 2 olevan lausunnon mukaisesti hakija tulee hakemaan poikkeuslupaa ELY-keskuksen kehotuksen mukaisesti. Törmäpääskyjen osalta poikkeuslupahakemuksessa tullaan esittämään, että maa-aineksia ei oteta pesien kohdalta eli pesiä ei hävitetä pesimäkaudella. Muualla ottotoiminta jatkuu. Tämä on ollut hyväksi todettu vakiintunut käytäntö eivät törmäpääskyt ole maa-ainesten otosta kärsineet. 

Terveydensuojeluviranomainen, Porin kaupunki elinvoima- ja ympäristötoimiala, Ympäristö ja terveysvalvonta  

Lausunnon mukaan hakemuksessa ei ole selvitetty toiminnan aiheuttamia vaikutuksia pohjaveden laadulle. Lausunnossa todetaan, että maa-ainestenottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Haistila-Ravanin 1-luokan pohjavesialueella, jossa sijaitsevat Anolan, Ravanin ja Haistilan vedenottamot. Vedenottamoilla on yhteensä yhdeksän pohjavesikaivoa, joista toimitetaan talousvettä Ulvilan vedenjakelualueelle lähes 13 000 vedenkäyttäjälle. Pohjavesialueen raakavesi on jo tällä hetkellä hyvin rauta- ja mangaanipitoista, joten pohjaveden laadulle aiheutuvia riskejä ei tule lisätä.

Edellä sanotun osalta hakija toteaa, että kyse on pitkään toiminnassa olleen maa-ainestenottoalueen toiminnan jatkamisesta. Tällä hetkellä alinta ottotasoa ei tulla syventämään. Ottoalueen läheisyyteen esitetään sijoitettavaksi pohjavesiputki, jolla toiminnan vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen ja vedenlaatuun seurataan.  

Melua koskevien vaikutusten osalta hakija toteaa, että ottoalueen ympäristössä on haja-asutusta. Lähin asuinrakennus on noin 250 m etäisyydellä ottopaikasta ja seuraavat noin 350 m etäisyydellä. Maa-ainesten otto ja kuormaus tapahtuvat ympäröivän maanpinnan alapuolella kaivannossa, mikä rajoittaa melun kulkeutumista. Maa-ainesten kuljettamisesta maantielle johtavaan liittymään aiheutuva melu vastaa normaalin maantien liikennemelua. Merkittävää meluhaittaa ei aiheudu. 

Satakunnan museo

Satakunnan Museon näkemyksen mukaan maa-aineksen ottamiselle suunnitelma-alueelta ei ole esteitä. Suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei tunneta merkkejä muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Suunnitelma-alue ei sijoitu mihinkään todettuun rakennettuun kulttuuriympäristöön tai maisema-alueelle. Satakunnan Museolla ei ole oman toimialansa osalta huomautettavaa maa-aineslupahakemuksesta. 

Hakijalla ei ole huomautettavaa museon lausunnosta.  

Satakunnanliitto 

Satakunnan maakuntakaavoissa osoitetut varaukset mahdollistavat hakemuksen mukaisen ottamistoiminnan ja varastoinnin toteuttamisen alueella edellyttäen, että ottamisalueen kulmia suhteessa Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuun harjualueeseen ge1 (Anola, ge1-498) pyöristetään ja maisemointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Edellä sanotun osalta hakija toteaa, että maisemointiluiskien ylä- ja alareunat toteutetaan kaarevina maisemoinnissa käytettävien koneidenkin liikkuvuuden varmistamiseksi. Suunnitelmassa esitetyt teräväkulmaiset luiskat ovat periaatteellisia ja kuvastavat lähinnä luiskan sijaintia. 

Maisemoinnin ja pohjavesivaikutusten osalta hakija viittaa edellä ELY-keskuksen kohdalla lausumaansa.  

MUISTUTUKSET

Muistutus A

Muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jolla olisi vaikusta lupa-asian ratkaisemisen kannalta. 

Luonnonsuojelulain 83 §:n mukainen poikkeuslupahakemus

Kuljetus Jokiset Oy on hakenut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta lupaa poiketa uhanalaisen törmäpääskyn rauhoitussäännöksistä. ELY-keskus on hakijalle 15.1.2025 antamassaan vastauksessa todennut seuraavaa:

”Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut lausunnossaan (VARELY/4726/2024)

8.8.2024 Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, että maa-aineenottotoiminta niillä seinämillä, joissa on törmäpääskyn pesiä, vaatii luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan. Kuten lausunnossa todetaan, luonnonsuojelulain 70 §:n mukaan pesiä koskeva kielto on voimassa lisääntymiskauden ulkopuolella, kun kyse on toistuvasti käytössä olevasta pesästä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen silloisen käsityksen mukaan ko. pesät olivat olleet käytössä useita vuosia. Poikkeuslupahakemuksessa VARELY/7892/2024 kuitenkin ilmeni, että törmäpääskyt ovat pesineet kyseisen törmän leikkauspintaan tehdyissä pesissä ainoastaan vuonna 2024, jolloin leikkauspinta syntyi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjeessa törmäpääskyjen huomioimiseksi maa-aineenottoalueilla (liite) todetaan, että varmuudella ensimmäistä kertaa käytössä oleva pesäpaikka esimerkiksi väliaikaisessa kasassa tai tuoreeltaan syntyneessä törmässä ei ole suojeltu pesimäkauden ulkopuolella, ja sitä voidaan käsitellä tai kaivaa pesinnän päätyttyä. Tällöin tulee pyrkiä siihen, että törmäpääskyille säilyy pesimäpaikkoja muualla.

Poikkeuslupahakemuksen VARELY/7892/2024 kohteena olevan törmän ja siinä olevien pesien hävittäminen pesimäajan ulkopuolella ei siis vaadi luonnonsuojelulain 83 §:n mukaista poikkeuslupaa. Kyseessä olevan leikkauspinnan hävittämiseen jälkeen törmäpääskyt pyrkivät todennäköisesti löytämään uusia pesäpaikkoja maa-aineenottoalueella. Tämän välttämiseksi suosittelemme maa-aineenottajaa tekemään yhden tai useamman törmäpääskyjen pesintään soveltuvan törmän, esim. tekopesärakenteita käyttäen ja jyrkkiä leikkauspintoja tehden, niihin kohtiin maa-aineenottoaluetta, missä törmäpääskyjen pesintä tai jyrkät seinämät eivät aiheuta vaaraa tai vaikeuta maa-aineenottotoimintaa. Maa-ainesottotoiminnassa tulee myös pyrkiä välttämään jyrkkien leikkauspintojen jättämistä niihin kohtiin maanottoaluetta, missä katsotaan, että nämä voivat itsessään tai törmäpääskyjen pesiessä aiheuttaa vaaratilanteita tai vaikeuttaa maa-aineenottotoimintaa. Lisää suosituksia löytyy liitteen ohjeesta.”

Esittelijä Johtava ympäristöinsinööri Mustonen Joni

Päätösehdotus Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Kuljetus Jokiset Oy:lle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen kiinteistöillä Koivikko ja Lehtilä (531-401-6-273 ja 531-418-2-106). Luvan myöntämiselle ei ole maa-aineslain 3 §:ssä mainittuja esteitä. Lupa myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi siten, että toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti ja noudatetaan seuraavia määräyksiä:

Yleiset lupamääräykset

1. Hakemuksen mukaisia maa-aineksia saa ottaa luvan voimassaoloaikana ottamissuunnitelman osoittamalta 3,74 ha:n suuruiselta alueelta enintään 60 000 k-m3. Kaivuuta ei saa ulottaa tason +10 m (N2000) alapuolelle.

2. Alimman ottotason ja ylimmän havaitun luonnollisen pohjavedenpinnan väliin on kaikissa olosuhteissa jäätävä vähintään viiden (5) metrin paksuinen suojakerros.

3. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi erottuvin merkein.

4. Ottamisalueelle on sijoitettava vähintään yksi korkeuskiintopiste, jotta ottamissyvyyttä voidaan ottamistoiminnan edetessä seurata.

5. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet tulee merkitä riittävän selvästi ja varustaa esim. maavallilla tai lippusiimalla.

Toiminta

6. Toiminta alueella on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden,vesistön ja maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai säilyttää koneita tai laitteita. Lisäksi alueella käytettävät koneet ja laitteet tulee huoltaa säännöllisesti. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai laitteita.

7. Polttonestesäiliöiden vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertainen suojausrakenne saavutetaan sijoittamalla kaksoisvaipparakenteinen säiliö katettuun suoja-altaaseen tai allastetun nestetiiviin rakenteen päälle, jonka tilavuus on 110 % säiliön tilavuudesta.

8. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytys- ja torjuntamateriaalia. Mikäli alueella tapahtuu öljy- tai muu vaarallisen aineen vahinko, on siitä ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimiin vahingon leviämisen ehkäisemiseksi.

9. Törmäpääskyt tulee huomioida alueella toimittaessa. Toiminnassa tulee noudattaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjetta (10.12.2024) törmäpääskyjen huomioimiseen maa-aineenottoalueilla (Liite 1).

10. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta ja ottamisalueen kuljetusreittejä on tarvittaessa kasteltava. Pölyn sidonnassa ei saa käyttää suolausta tai muita kemikaaleja.

11. Alue on pidettävä siistinä ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen, eikä alueella saa säilyttää jätteitä tai romua.

12. Maa-ainesluvan haltijan on pidettävä kirjaa otetusta maa-aineksesta ja ilmoitettava vuosittain ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin edellisen vuoden maa-aineksen laatu ja ottomäärä (k-m3) tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltijan on pyydettäessä esitettävä kirjallinen selvitys vuotuisesta maa-aineksen ottotoiminnasta.

Toiminnan tarkkailu

13. Ottamisalueen pohjaveden korkeutta ja laatua tulee tarkkailla.  Tarkkailua tulee suorittaa alueelle asennetusta havaintoputkesta seuraavasti:
    1. havaintoputkesta on mitattava pohjaveden pinnan taso kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään viiden metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat.

2. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa. Seurantaraportti vesientarkkailutuloksista on toimitettava Nakkilan kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) vuosittain sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa tarkkailtavan pohjavesiputken putkikortti, josta näkyy koordinaattien lisäksi myös putken siivilän pituus ja asennuspäivä.

Alueen maisemointi

14. Ottamistoiminta tulee suunnitella siten, että alueen maisemointia voidaan tehdä toiminnan edetessä. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia, ettei ottamisalueelle leviä toiminnan seurauksena haitallisia vieraslajeja. Tarvittaessa vieraslajien torjuntatoimenpiteet tulee tehdä mekaanisesti, torjunnassa ei tule käyttää torjunta-aineita. Maisemoinnissa tulee pyrkiä huomioimaan luonnon monimuotoisuus esim. kasvivalintojen suhteen sekä suunnittelemalla tai toteuttamalla alueelle erilaisia elinympäristöjä, kuten paahderinteitä. Alueelle tulee myös muodostaa törmäpääskyille pesäpaikaksi soveltuva rinne, mikäli rinne voidaan suojata siten, ettei siitä aiheudu sortumis- tai putoamisvaaraa luonnossa liikkuville.

15. Alueen maisemoinnissa tulee ottaa huomioon ottamisalueen sijainti Satakunnan maakuntakaavassa osoitetun harjualueen ge1 (Anola, ge1-498) välittömässä läheisyydessä. Alueen maisemointi tulee toteuttaa Satakuntaliiton lausunnon mukaisesti siten, että ottamisalue sopeutuu maisemoinnin jälkeen aluetta ympäröivään maastoon.

Aloitus- ja lopputarkastus

16. Maa-ainesten ottamisluvan saamisen jälkeen ottamistoiminta voidaan aloittaa aloitustarkastuksen jälkeen. Tarkastuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa (Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen). Aloitustarkastuksessa tarkastetaan, että ottamisalue on asianmukaisesti merkitty ja alueelle on sijoitettu korkeuskiintopiste.

17. Luvan haltijan on pyydettävä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lopputarkastusta, kun ottamistoiminta on loppunut, tai kun luvan voimassaoloaika on päättynyt.

Luvan siirtäminen tai konkurssi

18. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan tulee ilmoittaa myös konkurssista ja konkurssipesän tulee ilmoittaa mahdollisesta toiminnan jatkamisesta. Ellei ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tai luvan siirtoa toiselle haltijalle ole tehty 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta, lupa raukeaa ja viranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

Ratkaisun perustelut

Yleiset perustelut

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Ottamissuunnitelmasta ei ennalta arvioiden aiheudu MAL 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jotka rajoittaisivat maa-ainesten ottamista alueelta, kun otetaan huomioon luvassa annetut määräykset. Koska ottaminen ja sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, on lupa MAL 6§:n mukaan myönnettävä.

Ympäristönsuojeluviranomainen on huomioinut lausunnoissa esiin tuodut seikat määräysten ja ratkaisun perusteluiden mukaisella tavalla.

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, mikäli sanotut seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon MAL 11 §.

Määräys 1. Määräys on ottamissuunnitelman mukainen.

Määräys 2. Alimman ottamistason ja pohjaveden pinnan väliin tulee jäädä noin viiden metrin suojakerros pohjaveden laadun turvaamiseksi.

Määräys 3 ja 4. Kaivualueen merkitseminen maastoon ja korkeuskiintopisteen sijoittaminen alueelle ovat välttämättömiä asioita valvonnan kannalta. Kaivualueella suoritetaan vuosittain valvontaa, jossa seurataan ottamissyvyyttä sekä kaivun etenemistä.

Määräys 5. Jyrkkien rinteiden merkinnällä varmistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa maastossa kulkeville.

Määräykset 6-9. Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Polttonesteiden varastointi ja käsittely maa-ainesten ottoalueilla aiheuttavat merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Näin ollen kaksinkertaisen suojauksen periaate on tarkoituksenmukainen riskienhallintakeino pohjavesialueella. Tiedonkulku viranomaiselle tulee varmistaa tilanteessa, jossa toiminnasta on aiheutunut tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näin varmistetaan asianmukaiset jatkotoimet ja lisävahinkojen ehkäisy.

Määräys 9. Törmäpääsky (Riparia riparia) on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja erittäin uhanalaiseksi arvioitu lintulaji. Määräys on annettu törmäpääskyn pesimämahdollisuuksien turvaamiseksi.

Määräys 10. Määräys on annettu mahdollisten pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Määräys 11. Määräys on annettu roskaantumisen ehkäisemiseksi. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei se aiheuta ympäristön roskaantumista, pilaantumista tai sen vaaraa.

Määräys 12. Määräys on maa-aineslain 23 a §:n ja VNa maa-ainesten ottamisesta 9 §:n mukainen.

Määräys 13. Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailu ovat edellytyksiä maa-ainesten ottamistoiminnan jatkumiselle.

Määräys 14. Määräys on MAL 11 §:n mukainen. Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesluvassa on annettava määräykset alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi maisemoinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida uhanalaisen törmäpääskyn pesinnän jatkuminen alueella sekä luonnon monimuotoisuus.

Määräys 15. Määräyksellä varmistetaan, että jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan Satakuntaliiton lausunnon mukaisesti.

Määräys 16. ja 17. Määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Aloitus- ja lopputarkastus ovat osa valvontaa.

Määräys 18. Haltijanvaihdoksesta tai konkurssista tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä vaihdos. Konkurssitapauksessa viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä eikä konkurssipesä jatka ottamista.

Vakuus

Ennen ottamisen aloittamista hakijan on annettava Nakkilan kunnalle MAL 12§:n mukainen 15 000 €:n vakuus jälki- ja kunnostustöiden suorittamisesta. Vakuus palautetaan hakijalle, kun Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt jälkihoitotoimenpiteet tehdyiksi lopputarkastuksessa.

Määrätyn vakuuden perustelut

Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus 11 §:n mukaisten määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden määrää arvioidessa on huomioitu toiminta, luvan kesto, kaivualueen ottomäärä ja pinta-ala sekä syvyys, mahdolliset jälkihoitotyöt ja muut siihen vaikuttavat seikat.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 22.5.2035 saakka. Luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana.

Sovelletut säännökset

Maa-aineslaki (555/1981)

VNa maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

VNa kaivannaisjätteistä (190/2013)

Jätelaki (646/2011)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on yhteensä 1701 €.

Käsittelymaksu koostuu seuraavista maksuista:

Suunnitelman tarkastus (maksun korotus, vaativa hanke 50 %) 1125 €

Naapurien kuuleminen 276 €

Hakemuksen kuuluttaminen 220 €

Vakuuden muuttaminen 80 €

Perittävä maksu perustuu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan maa-ainestaksaan.

Tiedottaminen

Päätös julkaistaan Nakkilan kunnan internetsivuilla. Päätöksestä ilmoitetaan lisäksi niille, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Lisätietojen antaja

Ympäristöinsinööri Riikka Niemenmaa, riikka.niemenmaa@pori.fi, puh. 044 701 3351  

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.


Johtava ympäristöinsinööri Joni Mustonen poistui kokouksesta klo17.31 päätöksenteon jälkeen.

Täytäntöönpano 

 Tiedoksi

Kuljetus Jokiset Oy

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen

Satakuntaliitto

Satakunnan museo