Tekninen valiokunta
Pöytäkirja 16.01.2025/Pykälä 3

TekVal 16.01.2025 § 3  

79/11.01.00.05/2023  

Valmistelija Ympäristötarkastaja Kopra-Virtanen Sanna, p. 044 701 3336

Maanrakennus Jouko Kärkkäinen Oy hakee Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen kiinteistöllä 531-417-1-173. Hakemuksen mukaan kiinteistöltä on tarkoitus ottaa 20 vuoden aikana yhteensä 600 000 k-m3 kalliota ja 50 000 k-m3 moreenia.

Toiminta on maa-ainesluvanvaraista maa-aineslain 4 §:n 1 momentin perusteella. Maa-aineslain 7 §:n perustella maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Toiminta on ympäristönluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon kohtien 2 ja 7c sekä 7e perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee toimintaa koskevan ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 6a ja 6b perusteella.

Lupahakemukset käsitellään maa-aineslain 4a §:n ja ympäristönsuojelulain 47a §:n mukaisessa yhteiskäsittelyssä.

Nakkilan kunnan hallintosäännön mukaan tekninen valiokunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

LUVAN HAKIJA

Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy (y-tunnus 0924375-4)

Pirintie 8

29200 Harjavalta

TOIMINTA-ALUEEN SIJAINTI JA OMISTAJATIEDOT

Lupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottamista sekä sen louhintaa ja murskausta Nakkilan kunnan Villilän kylässä sijaitsevalla tilalla Suviellan metsä (531-417-1-173). Toiminta-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 37 hehtaaria, josta ottamisalue on noin 16,4 hehtaaria ja louhittava alue 6 hehtaaria. Hakija omistaa lupahakemusta koskevan kiinteistön.

ASIAN VIREILLETULO

Yhteislupahakemus on tullut vireille 19.12.2022, jolloin se on toimitettu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluun. Täydennykset hakemukseen on toimitettu 25.5.2023 sekä 11.7.2024.

KAAVOITUSTILANNE SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Satakunnan maakuntakaavassa 30.11.2011 (tarkastettu 14.4.2014) suunnittelualue on merkitty maa-ainesten (kallio) ottoalueeksi merkinnällä EO2. Maakuntakaavassa ottamisalueen rajan läheisyydessä alueelle on merkitty Pässin 1-luokan pohjavesialuetta (0253103) koskeva merkintä pv, tärkeän yhdystien merkintä yt (kokoojankatu, yt-2177 Luvia-Nakkila) sekä maakaasuverkon yhteystarvemerkintä ky1-ve1 (vaihtoehto 1), joka on suunniteltu kulkemaan noin 350 metriä alueen koillis- ja länsipuolelta.

Ottamisalueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Ottamisaluetta ei ole luokiteltu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi kallioalueeksi eikä se sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella. Lähin Natura-alue on Lastensuo (FI0200009), joka sijaitsee yli 8 km päässä ottamisalueesta.

SUUNNITTELUALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Suunnittelualue on ollut yli 20 vuotta sitten maa-ainesten ottotoiminnassa, jolloin tilasta on louhittu noin 1,25 hehtaarin kokoinen alue. Vanhan louhoksen syvyyttä ei ole mitattu. Tilan koko alue on 37 hehtaaria. Ottamisalueen pinta-ala on noin 16,4 hehtaaria ja kaivualue 6 hehtaaria. Ottamisalueen lähiympäristö on pääosin havupuuvaltaista metsämaata. Puusto on ottamisalueella pääosin kaadettu, mutta pintamaita ei ole poistettu. Ottamisalue on peitteistä kalliota. Kallio on lähellä maanpintaa tai maanpinnassa. Peitteisyys vaihtelee 0-3 metriin. Pintamaa koostuu noin 0,3 metrin paksuisesta humuskerroksesta, jonka alapuolella on moreenia. Luonnollisen maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +50 - +55. Edellisen maa-ainesottotoiminnan seurauksena vanha louhos on täyttynyt vedellä.

Ottamisalueella on neljä rajanaapuria. Ottamisalueen rajatilat ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Hyödynnettävä kallioalue ei sisälly Suomen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön määrittelemiin arvokkaisiin kallioalueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottamisalueen etelän puoleisen rajan läheisyydessä on Pässin 1-luokan pohjavesialueen (0253103) raja. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajaan on ottamisalueen rajasta noin 30 metriä ja kaivualueesta noin 350 metriä etelään. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi vedenottamoa. Lähin vedenottamo on Järvikylän vesiosuuskunnan vedenottamo, joka sijaitsee alueesta noin 2,3 km itään.

Ottamisalue sijaitsee Harjajuovan – Pinkjärven valuma-alueella 83.027. Ottamisalueen lähin vesistä on 5,5 km alueesta lounaaseen (Riihi- ja Pinkjärvi). Pintavedet ohjautuvat suunnittelualueella pääosin länteen päin. Ottamisalueen reunalle kaivetaan ojat vähentämään alueelle kertyviä vesiä. Toiminnan aikana ottamisalueella syntyvät vedet ohjataan tai pumpataan alueen pohjoisreunalle selkeytysaltaaseen, josta ne johdetaan alueen ojiin suunnitelman mukaisesti.

Häiriintyvät kohteet

Ottamisalueesta yhden kilometrin säteellä sijaitsee noin 10 asuinkiinteistöä. Lähin loma-asunto on suunnitellusta ottamisalueesta noin 330 metriä ja kaivualueesta 850 metriä lounaaseen. Murskaamon sijainti tulee olemaan lähimmillään noin 850 metriä lähimmästä asutuksesta.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Arvioitu otettavan kalliokiviaineksen enimmäismäärä on 600 000 k-m3 kalliota ja noin 50 000 k-m3 moreenia. Lupaa haetaan 20 vuodeksi. Louhinta tapahtuu tasoon +38 yhtenä kerroksena lounaaseen päin, jolloin louhinnan korkeudeksi jää noin 13 metriä. Ottamistoimenpiteet aloitetaan ottosuunnitelman piirustuksen GEO 1 osoittamista kohdista. Kalliokiviainesta käytetään murskattuna ja seulottuna erilaisiin rakentamisen tarpeisiin pääosin Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Moreeni hyödynnetään rakentamiskohteisiin tai käytetään ottoalueen maisemoinnissa.

Louhinta ja murskaus

Toiminta alueella on pintamaiden poistoa kaivinkoneella, panostusreikien poraamista kallioon poravaunulla sekä porareikien panostaminen räjähteillä ja kallion räjäyttäminen. Räjäytyksen jälkeen louhe lastataan kaivinkoneella tai kuormaajalla siirrettävään murskauslaitokseen, jossa se murskataan haluttuun kokoon. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee toiminnan edetessä. Valmiit murskelajit ja kaivetut maa-ainekset varastoidaan varastoalueelle varastokasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiin. Koska otto ulottuu pohjavedenpinnan alapuolelle, on ottoaluetta pidettävä kuivana pumppaamalla vettä pois louhoksesta. Vesien johtaminen toteutetaan lupahakemuksen suunnitelman mukaisesti. Naapuritilojen rajoja vasten jätetään vähintään 30 metrin suojavyöhyke, mikäli rajatilojen maanomistajien kanssa ei ole muuta sovittu.

Erillinen louhintaurakoitsija suorittaa panostussuunnitelman, kallion poraukset, panostuksen sekä räjäytykset. Louhinnassa on käytössä urakoitsijan kalusteet ja räjähteet, eikä niitä säilytetä ottamisalueella.

Toiminnan ajankohta

Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan 20 vuodeksi. Oletettua suurempi kiviaineksen kysyntä voi lyhentää ottamisaikaa. Kallionlouhintaa ja murskausta tehdään urakkaluontoisesti noin 4-5 kertaa vuodessa 2-3 viikkoa kerrallaan. Vuosittaiset, viikoittaiset ja päivittäiset toiminta-ajat vaihtelevat kysynnän mukaan. Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat ovat ma-pe klo 6–22 ja la klo 7–16. Louhinta ja poraus suoritetaan arkisin ma-pe klo 7–18 välisenä aikana. Murskausta ja rikotusta tehdään arkisin ma-pe 6–22 ja tarvittaessa la klo 6–22. Liikennöintiä on päivittäin klo 6–22.

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet

Alueelle sijoitetaan kaksoisvaipallinen kevyt polttoöljysäiliö, joka varustetaan ylitäytönestimellä ja lukolla. Lisäksi alueella varastoidaan öljyjä sekä voiteluaineita erillisessä varustekontissa. Kaikille kemikaaleille on omat valuma-altaat. Räjähdysaineita ei varastoida alueella. Murskaustoiminnassa käytettävä ja mahdolliseen pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan pintavesistä. Toiminnassa tarvittava sähkö (n. 300 GWh/v) hankitaan aggregaatista.

Maisemointi ja jälkihoito

Ottotoiminnan päätyttyä koko kiinteistön alue siistitään. Luontoon kuulumattomat rakenteet, romut ja jätteet viedään asianmukaisiin keräyspaikkoihin. Ottoalue pyritään jo oton edetessä sopeuttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan ja luontoon (mm. pintamaiden käsittely ja istutustyöt). Mahdolliset ylijäämäkivet loppusijoitetaan reuna-alueille maisemoinnin yhteydessä.

Toiminnan päätyttyä louhosalueen annetaan täyttyä vedellä, jolloin muutoin maisemoitavaa aluetta on noin 10 hehtaaria. Hakemuksen mukaan tarvittavat louhoksen reuna-alueiden luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Maisemoitavien luiskien kaltevuuksia vaihdellaan maisemaan sopivaksi. Korkeusero alueen ylä- ja alaluiskien välillä vaihtelee lopputilanteessa 0-5 m ja rakennettavan luiskan pituus 0-15 m. Luiskiin voidaan sijoittaa alueelta poistettua moreenia, pintamaita sekä alueelle tuotua pilaantumatonta kiviainesta tai alueella syntynyttä louhetta ja ylijäämäistä kiviainesta.

Arvioidut ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen

Suunnitellusta toiminnasta ei esitetä aiheutuvan merkittäviä ympäristöhaittoja. Melun ja pölyn leviämiseen vaikuttavat etäisyyden lisäksi maaston muoto sekä maapinnan laatu. Pölypäästöt kohdistuvat pääasiassa ottamisalueelle eikä niillä arvioida olevan vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun. Melu ja pölyvaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä.

Suunnitelulla toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä riskejä pinta- tai pohjavedelle, koska alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pintavedet johdetaan avo-ojaan poispäin lähellä sijaitsevasta pohjavesialueesta. Kiintoaineksen vaikutukset ojissa ovat vähäisiä, ajoittaisia ja väliaikaisia.

Louhosalueella tai sen läheisyydessä ei ole maisemakuvaa, jota louhosalue tuhoaisi. Ottamisalueella ei ole virallisia ulkoilu tai muita reittejä tai alueita. Ottamisalueen ympäristö pyritään pitämään luonnontilassa. Aluetta kunnostetaan jo ottotoiminnan aikana sulautumaan ympäröivään maisemaan.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

Toimintaa tarkkaillaan hakemuksen mukaisesti seuraamalla mm. oton etenemistä sekä otettuja massamääriä. Vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan mm. toteuttamalla tärinämittauksia sekä analysoimalla lähimpien kaivojen veden laatua ja antoisuutta. Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan säännöllisesti.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Toiminnassa pyritään noudattamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneita ja laitteita uusitaan ottotoiminnan aikana. Pölyn, melun ja muiden mahdollisten ympäristövaikutusten torjuntaan käytetään parasta käyttökelpoista toimintaan soveltuvaa tekniikkaa.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tiedottanut hakemuksen vireille tulosta kuuluttamalla sen Nakkilan kunnan internetsivuilla 16.1.-17.2.2023. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu naapurikiinteistöjen omistajia.

Lupahakemuksen täydentämisen jälkeen hakemus on uudelleen kuulutettu 15.11.-22.12.2023. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu naapurikiinteistöjen omistajia sekä laajemmin muita lähialueen kiinteistöjä, joita toiminnan vaikutukset voivat mahdollisesti koskea.

Tarkastukset ja neuvottelut

Toiminnanharjoittajan kanssa on järjestetty neuvottelu 17.10.2024. Lisäksi ottoaluetta on käyty tarkastelemassa 22.10.2024.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Satakunnan museolta, Geologian tutkimuskeskukselta sekä Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja terveysvalvontaviranomaiselta on pyydetty uudet lausunnot toisen kuulutusajan jälkeen. Kaikki lausunnot ovat kokonaisuudessaan nähtävillä teknisen valiokunnan kokouksessa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualue on lausunut hakemuksesta sen ensimmäisenä kuulutusaikana ja katsonut, että hakemus on puutteellinen ja sitä tulee täydentää ennen lupakäsittelyn jatkamista. Täydennyksiä on pyydetty mm. kiinteistöä koskeviin tietoihin, ottamisalueen jälkihoitotoimenpiteitä ja vesien johtamista koskeviin tietoihin, sekä tukitoiminta- ja varastoalueiden liittämiseksi ottamisalueen piiriin. Lisäksi on lausuttu, että hakemuksen käsittelyssä tulee huomioida mm. johdettavien vesien ohjaus poispäin pohjavesialueesta, pintavesien tarkkailu, ojarakenteiden toimintakuntoisuus sekä ottoalueen sekä sen lähialueen turvallisuus. Vesien-, luonnon- ja maiseman suojelun kannalta luvan myöntämiselle ei ole esteitä, mikäli sitä täydennetään pyydetyin osin. Suunnitellulla ottamistoiminnalla ei ennakkoarvioinnin perustella katsota olevan vaikutusta Pässin pohjavesialueeseen ja siellä olevaan vedenottamoon, kun vedet johdetaan pois pohjavesialueesta.

Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen on lausunut hakemuksesta sen ensimmäisenä kuulutusaikana. Lausunnossa on tuotu esille, että läheistä Pässin pohjavesialuetta käytetään vesiosuuskunnan vedenhankintaan. Toiminta ei saa missään olosuhteessa aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Ottamisalueelta johdettavia vesiä ei saa johtaa pohjavesialueelle päin. Toiminta ei myöskään saa aiheuttaa esimerkiksi melu-, pöly-, tai muuta terveydensuojelulain tarkoittamaa haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. Tarvittaessa tulee suorittaa melumittaukset. Öljy ja muut käytössä olevat haitalliset kamikaalit ja jätteet tulee säilyttää ja varastoida niin, että mahdolliset päästöt maaperään voidaan estää.

Satakunnan museo on lausunut hakemuksesta sen toisena kuulutusaikana, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemukseen kulttuuriympäristön ja maisema-alueiden osalta. Tietojen mukaan alueella ei tunneta muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museo mainitsee tietojen kuitenkin olevan vanhentuneita, sillä Nakkilassa vuosina 2001 ja 2011 tehdyt arkeologiset inventoinnit eivät ole ulottuneet hakemusalueella. Noin 3 km säteellä alueesta sijaitsee useita pronssikautisia hautaröykkiöitä sekä kivikautinen asuinpaikka. Alueen todetaan olevan topografialtaan sellaista, että uusien muinaisjäännösten esiintyminen on mahdollista. Satakunnan museon näkemyksen mukaan alueelle on ennen ottamistoiminnan aloittamista tehtävä maastotarkastus mahdollisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi.

Satakunnan museo suoritti alueelle maastotarkastuksen 10.5.2024. Maastotarkastuksessa kiinteistöltä ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä tai muitakaan arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Satakunnan museon mukaan maa-aineksen ottamisluvan ja ympäristöluvan myöntämiselle ei siten ole muinaismuistolain asettamia esteitä.

Geologian tutkimuskeskus on lausunut hakemuksesta sen toisena kuulutusaikana, että lupahakemus on selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, josta selviää toiminnan luonne ja laajuus. Geologian tutkimuskeskus huomauttaa lausunnossaan, että hakemuksessa ei ole määritelty kalliokiviaineksen kivilajia tai laatua. Ed. mainitut tiedot vaikuttavat suuresti siihen, millaisia mahdollisia päästöjä louhokselta tulee. Eri kivilajit rakoilevat eri tavalla, vaikuttaen siihen, miten kallioperän pohjavesi voi kulkeutua louhoksen lähistöllä. GTK:n tutkimusten mukaan kivilaji on oliviinidiabaasia, joka on laadultaan keskilujaa kiviainesta.

Lisäksi GTK:n lausunnossa otetaan kantaa siihen, että selkeytysaltaasta pois johdettavan veden kulkeutumisreitti tulisi määritellä. Vedet tulisi johtaa poispäin pohjavesialueesta sekä selkeytysaltaan toimintaa tulisi tarkkailla, jotta voitaisiin varmistua siitä, että viipymisajat ovat tarpeeksi pitkiä kiintoaineksen riittävälle laskeutumiselle. Lisäksi toiminnan muukin ympäristötarkkailu olisi hyvä määritellä jo hakemusvaiheessa.

GTK haluaa huomauttaa, että pohjavedelle voi aiheutua haittaa myös muualla kuin luokitelluilla pohjavesialueilla. Hakemuksen 10.1 kappaleessa mainitaan, että suunnitelman mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin, mutta väittämälle ei anneta perusteita. GTK ei voi arvioida hakemusasiakirjojen perusteella vaikuttaako kiviaineksen ottaminen pohjaveden virtauskuvan muutosta, vaikutuksia lähialueen kaivoihin tai vaikutuksia läheiseen pohjavesialueeseen. Arviointia varten vaadittaisiin erillinen alustava ruhjeselvitys. 

Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunut hakemuksesta pyynnöstä uudelleen toisen kuulutusajan jälkeen, että ottotoiminnalla ei ennakolta arvioiden ole vaikutusta läheiseen pohjavesialueeseen, kun louhosalueen vedet johdetaan poispäin pohjavesialueesta. Vesien johtamista koskevaa suunnitelmaa ja lupahakemusta tulee tältä osin muuttaa eikä lupaa tule myöntää, jos vedet lasketaan pohjavesialueelle päin laskeviin ojiin. ELY-keskus pitää ennakkotietojen perusteella epätodennäköisenä, että ottamistoiminnalla olisi haitallisia vaikutuksia lähialueen kallioporakaivoille. Lupapäätöksessä tulee antaa määräykset lähimmän kaivon tarkkailemiseksi. Erillistä ruhjeselvitylle kallioperästä ELY-keskus ei näe tarvetta. Lisäksi lausunnossa todetaan, että toimitetut hakemusasiakirjat ovat puutteelliset maisemoinnin ja alueen ottotoiminnan jälkeisen käytön osalta ja niitä tulee täydentää. Ed. mainittuja koskien tulee luvassa antaa riittävät ja tosiasiallisesti toteutettavissa olevat määräykset. Muutoin ELY-keskus viittaa edelliseen lausuntoonsa asiassa (8.3.2023).

Terveydensuojeluviranomainen on lausunut hakemuksesta pyynnöstä uudelleen toisen kuulutusajan jälkeen, että veden laadun tutkimukset on hyvä toteuttaa ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista ja sen jälkeen vuosittain. Veden laatu on tutkittava kahdesta lähimmästä talousvesikaivosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on säädetty yksityisessä käytössä olevan kaivon laatuvaatimuksista ja laatusuosituksista. Kaivoista tulee terveysvalvonnan lausunnon mukaan tutkia samat muuttujat, kuin kaivoveden säännöllisissä tutkimuksissa eli asetuksen liitteessä II mainittujen muuttujien määritykset. Suunnitellun ottotoiminnan mahdollisista vaikutuksista kallioperän pohjaveteen, kartoitettujen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen liittyen terveydensuojeluviranomainen yhtyy Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausuntoon.

Muistutukset ja mielipiteet

Ensimmäisenä kuulutusaikana (16.1.–17.2.2023) muistutuksia ja mielipiteitä annettiin yhteensä seitsemän. Muistutukset ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä valiokunnan kokouksessa. Muistutuksissa tuotiin esille mm. seuraavat seikat:

• Kiimasuontien sekä Pyssykankaantien liikennemäärien lisääntyminen, teiden kunto, turvallisuus ja mahdollisen jatkokäytön turvaaminen myös alueen muille käyttäjille. Uusien tieosuuksien rakentamisen soveltuvuus toimintaan.
• Toiminnasta mahdollisesti leviävä pöly ja sen estäminen nykyaikaisin pölynhallintatekniikoin.
• Hakemuksen hylkääminen, koska selvitys liittyen alueeseen on puutteellinen (mm. alueen luonto- ja maisema-arvot, luontokartoituksen puuttuminen, ottamisalueen kaunis maisemakuva)
• Melun vaikutus lähialueiden virkistyskäyttöön ja ihmisten terveyteen.
• Alueen lammen yhteys pohjaveteen on selvitettävä. Lisäksi on selvitettävä pumppaamisen ja ottotoiminnan vaikutukset pohjaveden tasoon kallioalueilla ja lähialueen kaivovesiin (laatu, antoisuus).
• Ottotoiminnan riskit läheiseen Pässin pohjavesialueeseen ja sillä sijaitseviin kahteen vedenottamoon; polttoaine, öljy ym. päästöt, pintavesien johtaminen ja johtamissuunta, vedenottamon antoisuuden muutokset johtuen pumppaamisesta. Lisäksi esitetään kahden uuden pohjavesien tarkkailuputken asentamista pohjavesialueen vedenpinnan tarkkailun vuoksi.
• Pintavesien tarkkailua ei ole kuvattu selkeästi. Pintavesiä on syytä tarkkailla ajoittain selkeytysaltaasta sekä purkuojasta.
• Meluavat työt tulee kieltää sunnuntaisin, arkipyhinä sekä kaikkien pyhäpäivien aattoina. Yöajan melutasoa on tarkasteltava erillisenä arvonaan.
• Vakuuden tulee olla riittävä kattamaan tavanomaisen kohteen jälkihoito ja ympäristön tarkkailu. 
• Hakemus on hylättävä, koska lampi ja sen välitön ympäristö tulee säilyttää virkistysalueena. Maakuntakaava on päivitettävä vastaamaan alueen nykyistä käyttötarkoitusta eli virkistyskäyttöä.
• Lammen alueen ekosysteemi tulee säilyttää (mm. kalat, ravut, joutsenet, sudenkorennot, käärmeet sekä erilaiset linnut).
• Koneiden öljynvaihto, korjaukset ja huollot tulee kieltää alueella. Voiteluaineina tulee käyttää biohajoavia voiteluaineita. Pölyn ja liukkauden torjunta kemikaaleilla tulee kieltää.

Toisena kuulutusaikana (15.11.-22.12.2023) muistutuksia ja mielipiteitä annettiin yhteensä 5. Muistutukset ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä teknisen valiokunnan kokouksessa. Muistutuksissa tuotiin esille mm. seuraavat asiat:

• Louhoksen vesimääristä, toiminnan aikaisista pumppausmääristä, selkeytysaltaan tilavuudesta tai vesien johtamisesta/ohjaamisesta ei ole annettu tarpeeksi tarkkoja tietoja tai tietoja ei ole esitetty ollenkaan. Alueen ojat eivät ole suunniteltu suurille vesimäärille.
• Louhinnan ja kiviaineksen oton vaikutuksia kalliopohjaveteen ei ole huomioitu hakemuksessa eikä ELY-keskuksen tai terveysvalvonnan lausunnoissa. Lausunnot tulee pyytää uudelleen ja niissä tulee käsitellä ed. mainitut asiat. Suojelutoimenpiteitä kalliopohjavedelle ei ole esitetty hakemuksessa. Edellisen oton aikana kaivojen antoisuus on laskenut ja vesi muuttunut ”kuraiseksi”.
• Pumppaukset aiheuttavat kalliopohjaveden paine-eroja, jotka vaikuttavat kalliopohjaveden kertymään ja porakaivojen tuottoon. Hakemuksessa esitetty maisemointi voi aiheuttaa veteen liukenevia epäpuhtauksia, joka vaikuttaa tätä kautta myös porakaivojen vesiin.
• Alueen rakennukset ovat perustettu kalliolle, joten ne ovat alttiita louhinnasta, murskauksesta ja räjäytyksistä aiheutuvalle tärinälle, joka voi aiheuttaa niiden rikkoutumista ja halkeamia. Rakennukset tulee tarkastaa ennen oton aloittamista ja tärinää mitattava ja tarkastuksia tehtävä vaurioiden havaitsemiseksi.
• Villilänkankaan alue, jolle lupaa haetaan, sijoittuu alueelle, joka on merkitty Ympäristöministeriön julkaisussa Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa (2004) potentiaaliseksi hiljaisuuden alueeksi Nakkilassa.
• Lupaa ei tule myöntää koska otto aiheuttaisi pysyvää haittaa kalliopohjaveden laadulle, melua, tärinähaittaa rakennuksille ja vettymishaittaa läheisille alueille. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee luvan vakuus määritellä niin, että sillä pystytään korvaamaan ed. mainittujen haittojen aiheuttamat vahingot.
• Melu- ja pölyhaitat ja niiden torjuntatoimenpiteet eivät ole selkeät. Maa-aineskuljetusten reitti ei ole selkeästi esitetty lupahakemuksessa. Kuljetuksille on osoitettava selkeät ja turvalliset kulkureitit. Miten pölyhaittoja estetään kuljetuksissa?
• Maakuntakaavan merkintä maa-ainestenottoalueesta on vanhentunut ja se tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Lisäksi merkinnät Nakkilan kunnan maa-ainesten ottamisen yleissuunnitelmassa koskien aluetta tulee ottaa uudelleen käsittelyyn.
• Luontoselvitys alueesta on tehtävä.
• Pyssykankaan vedenottamo ja pohjavesialue on jätetty pois selvityksissä. Kiimasuon metsätien vieressä kulkee vesisuoni, joka tuottaa vettä Pässin pohjavesialueelle. Louhoksen pumppausvedet on suunniteltu johtaa samalle alueelle vesisuonen kanssa. Veden pumppaamisen vaikutukset pohjavesialueen vedenlaatuun tulee selvittää.

Vastine

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastinetta koskien ensimmäisenä kuulutusaikana annettuja muistutuksia ja mielipiteitä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja terveysvalvonnan lausuntoja. Toiminnanharjoittaja on toimittanut vastineen lisäksi päivitetyn yhteislupahakemuksen liitteineen. Vastineessa on mm. täydennetty tietoja ottamisalueen jälkimaisemointiin sekä pintavesiin ja niiden johtamiseen liittyen. Vastineessa on myös kommentoitu virheellisten kiinteistötietojen johtuneen siitä, että niitä on päivitetty hakuvaiheen jälkeen. Lisäksi on toimitettu pyynnöstä erillinen kaivokartoitus, jossa on kuvattu kaikki ottamisalueen lähialueen (noin 1 km säteeltä) olevat kallioporakaivot sekä louhitut kalliokaivot. Kaivoja koskien on esitetty, että kaikkien talousvesikäytössä olevien kaivojen veden laatu ja pinnankorkeus tutkitaan ennen oton aloittamista, kun yhteislupa on lainvoimainen sekä sen jälkeen myöhemmin laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastinetta koskien toisena kuulutusaikana annettuja muistutuksia ja mielipiteitä. Vastineessa on todettu mm. seuraavaa. Hakijan mukaan ei ole todennäköistä, että ottotoiminnasta aiheutuisi vaikutuksia talousveden laatuun. Mikäli ottotoimintaa toteutetaan pohjaveden pinnan alapuolelta ja kuivatus vaatii pumppausta, on mahdollista, että pohjaveden pinta laskee lähialueilla väliaikaisesti. Pumppauksen päätyttyä vedenpinta palautuu normaalille tasolle. Hakemusta on täydennetty sitä, että talousvesikäytössä olevista, ottotoiminnan lähialueen kaivoista, otetaan ennen ottotoiminnan aloitusta kaivoista näytteet sekä mitataan vedenpinnan taso. Pyssykankaan vedenottamon osalta hakija viittaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon, jonka mukaan hakemuksen mukaisen suunnitellun ottamisalueen sekä vedenottamoiden välillä ei ole muistutuksessa todennäköisesti tarkoitettua suoraa pohjavesiyhteyttä. Pintavedet tullaan vastineen mukaan johtamaan niin, että naapurikiinteistöjen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä virtausreitin varrelle aiheudu vettymistä.

Vastineena on toimitettu luontokartoitus, jossa on selvitetty erityisesti luontoarvoja koskien alueelle muodostuneen lammen ympäristöä ja suunniteltua ottoaluetta. Luontoselvityksen mukaan alue on pääasiassa voimakkaasti muokattu, eikä jäljellä olevissa metsissä juurikaan esiinny luontoarvoja. Hakija on vastineessaan todennut, että ympäristöministeriön Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa- julkaisussa (SY 691, 2004) Villilänkankaan alue ei kuulu ehdotettuihin, maakunnallisesti merkittäviin luonnonrauha-alueisiin, maaseutumaisiin alueisiin tai erityiskohteisiin.

Maa-aineksen ottaminen tullaan toteuttamaan niin, että kaikkien naapurikiinteistöjen suuntaan jätetään 30 metrin suojavyöhyke, jolle varsinaista louhintaa ei uloteta, ellei siitä ole erikseen ko. naapurikiinteistön omistajan kanssa sovittu. Meluvaikutuksia on vastineessa kommentoitu syntyvän kuljetuksista, kuormauksesta, seulonnasta sekä murskauksesta. Toiminnot tullaan sijoittamaan siten, että sekä melu-, että pölyvaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja niiden ehkäisemiseksi on esitetty toimenpiteitä. Tarvittaessa melua voidaan mitata viranomaisen edellyttämällä tavalla.

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastinetta toisen kuulutusajan jälkeen annettuihin lausuntoihin (Varsinais-Suomen ELY-keskus, Nakkilan kunnan terveysvalvontaviranomainen, Geologian tutkimuskeskus). Vastineessa on esitetty uusi pintavesien johtamissuunta poispäin pohjavesialueesta. Näytteenottoa esitetään vuoden välein selkeysaltaasta pois johdettavasta vedestä. Alueen jälkihoidon osalta hakemusta on täydennetty mm. siten, että ottamistoiminnan päätyttyä alueen annetaan täyttyä vedellä ja sen reunat jätetään jyrkiksi. Koskien Geologian tutkimuskeskuksen lausunnossa mainittua alustavaa kallioperän ruhjeselvitystä, hakija on viitannut ELY-keskuksen lausuntoon, jossa on todettu, että tarvetta erilliselle ruhjeselvitykselle vaikutusten arvioimiseksi ei ole.

Toiminnanharjoittaja on toimittanut lisäksi lupahakemuksen täydennyksenä päivitetyn lupahakemuksen, päivitetyt suunnitelmapiirustukset, lisätietoja ottoalueen nykytilasta, luontoselvityksen sekä kaivokartoituksen, jossa kaivot on esitetty kartalla etäisyyksineen ottoalueesta. Täydennyksessä toiminnanharjoittaja esittää myös toteuttavansa ottamisalueen lähikiinteistöille kartoituksen koskien rakennusten tärinävaurioita. Kartoitus toteutetaan kiinteistöillä, jotka sijaitsevat noin 1 km suunnitellusta murskaamon sijainnista.

Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että ei sillä ei ole tarvetta antaa erillistä vastinetta koskien Satakunnan museon lausuntoa.

Esittelijä Johtava ympäristöinsinööri Mustonen Joni

Päätösehdotus Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Jouko Kärkkäinen Oy:lle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisen luvan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Nakkilan Villilän kylässä kiinteistöllä 531-417-1-173 Suviellan metsä.

Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksistä muuta johdu sekä noudattaa seuraavia määräyksiä.

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Ottamisalue on 16,4 hehtaaria, kalliokiviaineksen suurin kokonaisottomäärä on 600 000 k-m3 kalliota ja noin 50 000 k-m3 moreenia. Alin kaivutaso on +38 (N2000). Lupa myönnetään 20 vuodeksi.

2. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:

• Poraus- ja louhintatyö arkisin (ma-pe) 07:00 – 18:00
• Murskaus arkisin (ma-pe) 7:00 – 22:00
• Räjäytys- ja rikotustyöt arkisin (ma-pe) 7:00 – 22:00

Edellä mainitut toiminnat eivät ole sallittuja lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Kuormausta ja kuljetusta saa harjoittaa arkisin ja lauantaisin 06:00 – 22:00.

3. Toiminnanharjoittajan on vuosittain ilmoitettava kirjallisesti työn aloittamisesta lähimmille häiriintyville kohteille sekä valvontaviranomaiselle ennen ottamisen aloittamista. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi toiminnan aloittamisajankohta ja toiminnan kesto sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot.

4. Toiminnanharjoittajan on ottotoimintaa ja oheistoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioitava mahdollisuuksien mukaan hakemuksen liitteenä toimitetun luontokartoituksen mukaiset alueen luontoarvot. Erityisesti huomioitavia seikkoja ovat pikkulepinkäisen pesimäympäristö sekä ahokissankäpälän esiintymä.

Alueen merkintä ja suojaus

5. Ottamisalue tulee merkitä maastoon selvästi erottuvin merkein. Ulkopuolisten pääsy ottoalueelle on estettävä esimerkiksi aluetta kiertävällä aidalla tai muulla vastaavalla.

6. Ottamisalueelle on sijoitettava vähintään yksi korkeuskiintopiste, jotta ottamissyvyyttä voidaan ottamistoiminnan edetessä seurata.

7. Ottamisalueen loiventamattomat kallioleikkaukset (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli 2 metriä korkeita, on suojattava sellaisilla kaivannon reunaan sijoitettavilla aidoilla, kivivalleilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tahattoman pääsyn jyrkän kaivannon reunalle. Esteet on varustettava selkein varoitusmerkein. Räjähdysvaarasta tulee myös ilmoittaa selkeästi maastossa riittävällä määrällä varoituskylttejä. Esteet, merkit ja varoituskyltit on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu, pöly ja tärinä

8. Toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää ulkona A-painotetun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä yöohjearvoa 50 dB. Murskauslaitos on sijoitettava mahdollisimman matalalle tasolle siten, että toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Murskauslaitoksen sijainnissa ja käytössä on noudatettava, mitä valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) säädetään.

9. Räjäytyksistä aiheutuvaa melua ja tärinää on ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein, kuten räjäytettävien kenttien kokoa rajoittamalla sekä muita työ- ja toimintatapoja kehittämällä.

10. Toiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtaudet eivät saa ylittää ilmanlaatua koskevan VNa (79/2017) mukaisia raja-arvoja toiminta-alueen ulkopuolella. Sallittu hengitettävien hiukkasten (PM10) enimmäispitoisuus on 50 µg/m3 24 tunnin keskiarvona. 

Kaikissa toiminnoissa on huolehdittava riittävästä pölyntorjunnasta. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn torjuntaan mahdollisesti käytettävien kemikaalien tulee olla sellaisia, ettei niistä aiheudu missään olosuhteissa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa.

Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

11. Toiminnanharjoittajan on ennen ottamisen aloittamista toteutettava tärinäkartoitus kiinteistöillä, jotka sijaitsevat noin 1 km säteellä murskaamon suunnitellusta sijainnista. Tarkastusten tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on vuosittain laitoksen toiminta-aikana mitattava kallion louhintatyöstä aiheutuvaa tärinää vähintään yhdessä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Tulokset mittauksista on säilytettävä vähintään 5 vuotta luvan päättymisen jälkeen ja toimitettava vuosittain Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Maaperä sekä pinta- ja pohjavedet

12. Ottamistoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden, vesistön tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa.

13. Kaivualueella ei saa säilyttää öljytuotteita lukuun ottamatta tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttämiä poltto- ja voiteluaineita. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai ne on varustettava suoja-altaalla, jonka tilavuus on sama kuin kerralla varastoitavien nesteiden enimmäismäärä. Koneiden ja laitteiden tankkaus-, huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisella tavalla ja sijoitettava alueelle siten, että riskit vahingoille ovat vähäisimmät. Alueelle on varattava imeytysainetta ja vuotojen keräysvälineitä mahdollisten vahinkojen varalle. Ed. mainittuja kemikaaleja ei saa säilyttää louhoksen pohjalla.

14. Ottamisalueen kuivatusjärjestelmä on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kuivatusveden virtausreitin varrella oleville maanomistajille maiden vettymistä tai muuta vahinkoa. Alueelle kertyvät pintavedet ja pumpattavat kuivatusvedet tulee johtaa poispäin läheisestä pohjavesialueesta myös poikkeustilanteissa.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen suorittamaan veden johtamisesta aiheutuvat uomien ja rumpujen suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, mikäli ottoalueen kuivatusvesien määrä lisääntyy ottotoiminnan seurauksena siten, että ed. mainitut toimet ovat tarpeellisia haittojen esiintymisen vuoksi.

15. Toiminta-alueen vedet tulee ohjata pois alueelta selkeytysaltaan kautta. Selkeytysaltaan koko tulee mitoittaa niin, että se riittää alueen vesille myös poikkeustapauksissa. Tarkempi selvitys selkeytysaltaan koosta ja rakenteesta tulee toimittaa Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluun ennen veden pumppaamista pois alueelta.

Kaikki kuivatusvedet tulee johtaa poispäin läheisestä pohjavesialueesta myös poikkeustilanteissa. Selkeytyksen jälkeen vedet voidaan ohjata alueen ulkopuolella avo-ojaan. Alueelta pois johdetuista vesistä tulee tutkia kerran vuodessa pH, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja öljyhiilivedyt. Tulokset toimitetaan Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluun. Kaikki alueen vedet tulee myös poikkeustilanteissa ohjata poispäin pohjavesialueesta.

16. Ennen ottamisen aloittamista toiminnanharjoittajan on tutkittava ottoalueesta katsottuna vähintään kahden lähimmän talousvesikäytössä olevan kaivon veden pinnan korkeus sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) liitteen II mukaiset määritykset.

Ottotoiminnan aikana toiminnanharjoittajan on tutkittava vuosittain ottoalueesta katsottuna vähintään kahden lähimmän talousvesikäytössä olevan kaivon veden pinnan korkeus sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) liitteen II mukaiset määritykset. Tulokset on toimitettava vuosittain Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluun ja säilytettävä viisi vuotta luvan päättymisen jälkeen.

Jätehuolto

17. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä Porin seudun jätehuoltojaoston hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista eikä alueella saa säilyttää vaarallisia jätteitä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan materiaalien varastoaluetta.

Maisemointi ja jälkihoitotyöt

18.  Toiminnanharjoittajan on toimitettava viimeistään kahden vuoden kuluttua ottotoiminnan aloittamisesta valvontaviranomaiselle alueen tarkka jälkihoito- ja maisemointisuunnitelma. Suunnitelmassa on annettava tiedot myös aiemman louhoksen seinämien muodoista sekä syvyydestä. Suunnitelmassa tulee olla arvio myös siitä, kuinka nopeasti louhoksen oletetaan täyttyvän vedestä ottotoiminnan päätyttyä, mille korkeudelle vedenpinnan oletetaan nousevan sekä millaiset porrastukset/loivennukset/suojaukset louhoksen reunoille tehdään turvallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmassa tulee huomioida myös pohjaveden ja maaperän suojelu. Viranomainen hyväksyy suunnitelman erikseen.

19. Maisemointia tulee suorittaa mahdollisuuksien mukaan jo oton aikana. Maisemointitoimenpiteiden tulee olla valmiina ennen luvan päättymistä.

20. Mikäli louhoksen annetaan täyttyä vedellä louhinta- ja toimintajaksojen välissä, tulee alueen turvallisuudesta myös silloin pitää erityistä huolta esim. aidoin, kyltein, loivennuksin, porrastuksin tai asianmukaisin suojauksin.

Poikkeukselliset tilanteet

21. Alueella mahdollisesti tapahtuvista onnettomuus ja vahinkotilanteissa on ryhdyttävä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin haitallisten aineiden maahan tai vesiin pääsyn estämiseksi, pilaantuneen alueen puhdistamiseksi ja tilanteen ennallistamiseksi.

Torjuntatoimenpiteitä varten alueella tulee olla aina tarvittava määrä asianmukaisia torjuntavälineitä ja aineita. Kaikkien alueella työskentelevien tulee olla tietoisia torjuntakalustosta, sen käytöstä ja toiminnasta poikkeuksellisissa tilanteissa.

22. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja pelastusviranomaiselle. Laitoksen toiminta-alueella tapahtuvista mahdollisista muista poikkeuksellisista päästöistä ja häiriöistä on ilmoitettava viipymättä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle.

Toiminnan raportointi

23. Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle yhteenveto vuosittaisesta toiminnasta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Yhteenvedosta tulee ilmetä murskauslaitoksen toiminta-ajat ja räjäytykset, tuotantomäärät, jätteiden määrät ja niiden käsittely, alueella ja sen ulkopuolella suoritettujen eri mittausten tulokset (mm. tärinämittaus, kaivojen vedenlaatu ja pinnankorkeus, pintavesinäytteet) sekä poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet).

24. Toiminnanharjoittajan on vuosittain ilmoitettava edellisenä vuonna ottamansa maa-aineksen määrä ja laatu sähköisesti maa-ainesten ottamisen seurantaan ja valvontaan tarkoitettuun NOTTO-järjestelmään. Ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuun loppuun mennessä.

Aloitus- ja loppukatselmus

25. Luvan saamisen jälkeen varsinainen maa-aineksen ottaminen voidaan aloittaa aloitus katselmuksen jälkeen. Aloituskatselmuksessa tarkastetaan, että ottamisalue on asianmukaisesti merkitty ja valvonnan kannalta välttämättömät asiat esim. kiintopisteet ovat paikoillaan. Katselmuksen yhteydessä käydään läpi tämän luvan lupamääräykset läpi yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa.

26. Luvan haltijan on pyydettävä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lopputarkastusta, kun ottamistoiminta on loppunut tai luvan voimassaoloaika päättynyt.

27. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan tulee ilmoittaa myös konkurssista ja konkurssipesän tulee ilmoittaa mahdollisesta toiminnan jatkamisesta. Ellei ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tai luvan siirtoa toiselle haltijalle ole tehty 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta, lupa raukeaa ja viranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

28. Ennen ottamisen aloittamista hakijan on annettava Nakkilan kunnalle maa-aineslain 12 §:n mukainen 78 000 euron vakuus jälki- ja kunnostustöiden suorittamisesta. Vakuus palautetaan hakijalle, kun Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt jälkihoitotoimenpiteet tehdyiksi lopputarkastuksessa.

Ratkaisun perustelut

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojeluviranomainen on huomioinut muistutuksissa ja mielipiteissä esiin tuodut seikat määräysten ja ratkaisun perusteluiden mukaisella tavalla.

Maa-aineslaki: Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Ottamissuunnitelmasta ei ennalta arvioiden aiheudu MAL 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jotka rajoittaisivat maa-ainesten ottamista alueelta. Lupapäätöksessä on huomioitu asiassa annetut lausunnot, joiden mukaan ottotoiminnalla ei ennakolta arvioiden ole vaikutusta läheiseen pohjavesialueeseen ja ennakkotietojen perusteella pidetään epätodennäköisenä, että ottamistoiminnalla olisi haitallisia vaikutuksia lähialueen kallioporakaivoille. Luontokartoituksessa on todettu, että alueella ei juurikaan esiinny luontoarvoja. Satakunnan museon mukaan maa-aineksen ottamisluvan ja ympäristöluvan myöntämiselle ei ole myöskään muinaismuistolain asettamia esteitä. Koska ottaminen ja sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, on lupa MAL 6 §:n mukaan myönnettävä.

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, mikäli sanotut seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon MAL 11 §.

Ympäristönsuojelulaki: Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. YSL 10 §:n nojalla annetussa VNa kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun louhinta- ja murskaustoimintaan on oltava ympäristölupa. Hakemuksen mukainen toiminta täyttää asetuksen 3 §:n mukaiset sijoittamisehdot.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään pääsääntöisesti enintään 10 vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se on hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa otettaviin seikkoihin nähden sopivaa. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. Ottaen huomioon, että luvan mukainen alue sijaitsee kaavassa maa-ainesten ottamiseen merkityllä alueella (eo), voidaan hakijalle myöntää lupa 20 vuodeksi. (Lupamääräys 1.)

Toiminta-aikoja määrättäessä on otettu huomioon ympäristön asuinviihtyvyys ns. MURAUS-asetuksen 81:n vaatimukset sekä asiassa saadut muistutukset ja mielipiteet. (Lupamääräys 2.)

Koska maa-aineksen ottamistoiminta alueella tulee hyvin todennäköisesti olemaan jaksottaista, on perustelua, että toimintajaksojen alkamisesta ilmoitetaan sekä valvontaviranomaiselle, että lähimmille häiriintyville kiinteistöille. (Lupamääräys 3.)

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vaikutus luontoon jää mahdollisimman vähäiseksi. Määräystä annettaessa on huomioitu alueella tehty luontokartoitus ja sen esiin tuomat seikat. (Lupamääräys 4.)

Kaivualueen merkitseminen maastoon sekä korkeuskiintopisteiden sijoittaminen alueelle ovat välttämättömiä asioita omavalvonnan sekä viranomaisen suorittaman valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen aitaaminen tai muu samankaltainen suojaaminen on tehtävä alueella liikkuvien ulkopuolisten turvallisuuden takia sekä vaaratilanteiden välttämiseksi. Suunnittelualueella suoritetaan säännöllisesti valvontaa, jossa seurataan ottamissyvyyttä sekä kaivun etenemistä. Aloitus- ja lopputarkastus ovat osa luvan valvontaa. Valvonnan edellytyksenä on myös säännöllinen kirjanpito toiminnasta sekä raportointi siitä valvontaviranomaiselle. (Lupamääräykset 5-7 ja 23-26)

Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää häiriintyvissä kohteissa melutason ohjearvoista annetussa asetuksessa VNp (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melua ja tärinää koskevat määräykset on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. (Lupamääräykset 8-9)

Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että laitoksen kaikista toiminnoista aiheutuvat pölypäästöt ovat mahdollisimman pieniä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa asukkaille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa ja ympäristön pilaantumista. Toiminnassa on ympäristönsuojelulain mukaan käytettävä parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 10.)

Toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutusten seuraaminen edellyttää tärinämittausta ja seurantaa. Lupamääräyksessä on huomioitu asiassa annetut muistutukset ja mielipiteet. (Lupamääräys 11.)

Toimintaa on kaikilta osin harjoitettava siten, ettei se aiheuta ympäristön ml. pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. (Lupamääräykset 12 ja 13).

Kuivatusjärjestelmään, vesien pumppaukseen ja ojien kunnossapitoon liittyvät määräykset on annettu mahdollisten vettymishaittojen sekä ympäristön (ml. pohjavedet) pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan mahdollisesti aiheuttavat muutokset tai vaikutukset pinta- ja pohjavesissä tulevat seurattavaksi lupamääräysten mukaisesti. Läheisten kaivojen vedenlaadun ja antoisuuden varmistamiseksi on seurantaa suoritettava säännöllisesti ja näytteet otettava myös ennen ottotoiminnan aloittamista. Selkeytysaltaan tarkempi suunnitelma on tarpeen toimittaa viranomaisen valvonnan mahdollistamiseksi ja altaan mahdollisimman hyvän toiminnan varmistamiseksi. (Lupamääräykset 14-16.)

Paikallisten jätehuoltomääräysten noudattamisella varmistetaan, että toiminta-alueen jätehuolto on asianmukaista eikä se aiheuta ympäristön roskaantumista, pilaantumista tai sen vaaraa. (Lupamääräys 17.)

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesluvassa on annettava määräykset alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Tarkennettu jälkihoitosuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden vuoden kuluessa ottamisen aloittamisesta, jolloin kaikki sellaiset yksityiskohdat (mm. pohjaveden nousunopeus kaivantoon, pintavesien kertyminen kaivantoon, turvallisuusnäkökohdat ja alueen jälkikäyttö) ovat tulleet tietoon tarpeeksi tarkasti yksityiskohtaisen jälkihoitosuunnitelman hyväksymiseksi. (Lupamääräys 18 ja 19.)

Määräyksellä varmistetaan, että alue on turvallinen myös silloin, kun siellä ei aktiivisesti suoriteta ottoa. Alue on ollut ennen epävirallisessa virkistyskäytössä, joten on tarpeen huomioida turvallisuus myös silloin, kun kaivanto mahdollisesti täyttyy vedellä ottoaikojen välissä. (Määräys 20.)

Tiedonkulku viranomaiselle tulee varmistaa tilanteessa, jossa toiminnasta on aiheutunut tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näin varmistetaan asianmukaiset jatkotoimet ja lisävahinkojen ehkäisy. ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistuksen osalta ja alueen pelastustoimi vastaa maa-alueella tapahtuvasta öljyntorjunnasta. (Lupamääräykset 21 ja 22.)

Haltijan vaihdoksesta tai konkurssista tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä vaihdos. Konkurssitapauksessa viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä eikä konkurssipesä jatka ottamista. (Lupamääräys 27.)

Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus 11 §:n mukaisten määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden määrää arvioidessa on huomioitu toiminta, luvan kesto, kaivualueen ottomäärä ja pinta-ala sekä syvyys, mahdolliset jälkihoitotyöt ja muut siihen vaikuttavat seikat. (Lupamääräys 28.)

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.1.2045 saakka. Luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksi luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

VNa ympäristönsuojelusta (703/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

VNa maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

VNa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

VNa kaivannaisjätteistä (190/2013)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän yhteisluvan käsittelystä perittävä maksu on yhteensä 11 059,50 €.

Perittävä maksu perustuu Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan maa-ainestaksaan (5157,5 €) sekä ympäristönsuojelutaksaan (5040 euroa). Lupamaksuun on lisätty maa-ainestaksan mukaiset kuulemisen kustannukset (782 euroa).

Tiedottaminen

Päätös julkaistaan Nakkilan kunnan internetsivuilla. Päätöksestä ilmoitetaan lisäksi niille, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Tiedoksi

Maanrakennus Jouko Kärkkäinen Oy, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen

Lisätietojen antaja

Ympäristötarkastaja Sanna Kopra-Virtanen, puh. 044 701 3336

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Täytäntöönpano Maanrakennus Jouko Kärkkäinen Oy, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen