Sivistysvaliokunta
Pöytäkirja 26.05.2026/Pykälä 36

SivVal 26.05.2026 § 36  

100/12.02.00/2026  

Valmistelija Sivistysjohtaja Koski Jari

Sivistysvaliokunta päätti kokouksessaan 19.8.2025 §32 arvoitavaksi kohteeksi laatukorttia 7, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki.

Oppimsen tuen uudistuksen johdosta tämä kysely tehtiin koulun henkilöstölle.

Liitteissä kyselyn tulokset ovat kouluittain sekä kyselyn kysymykset. Vastaajia Kirkonseudun koulussa oli 22 kuten oli myös Nakkilan yhteiskoulun kohdalla.

Kirkonseudun koulun ja Nakkilan yhteiskoulun opetus- ja oppilashuollon henkilöstölle on toteutettu kysely oppimisen ja hyvinvoinnin tuen toteutumisesta, nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Kyselyillä selvitettiin varhaista tunnistamista, tukitoimien käynnistymistä, resurssien riittävyyttä sekä yhteistyön toimivuutta.

Kyselyiden tekstivastauksista nousee esiin vahva yhteinen näkemys koulujen vahvuuksista sekä kriittisimmistä kehittämiskohteista, joihin tulee vastata tulevassa suunnittelussa ja resursoinnissa.

Keskeiset havainnot tekstivastauksista:

1. Vahvuudet ja toimivat käytännöt
   • Osaaminen ja sitoutuminen: Henkilöstön korkeaa ammattitaitoa, venymiskykyä ja keskinäistä joustavuutta kiitetään molemmissa kouluissa. Opettajien ja erityisopettajien välinen yhteistyö koetaan toimivaksi.
   • Matalan kynnyksen tuki: Kirkonseudulla kuraattoripalvelut ja tukiopetusjärjestelyt saavat kiitosta. Yhteiskoulussa korostuvat sujuva yhteistyö nuorisotoimen kanssa sekä helposti lähestyttävä oppilashuolto.

2. Keskeisimmät haasteet ja kehittämistarpeet
   • Oppimisympäristöt ja eriyttämistilat: Molempien koulujen suurin rakenteellinen haaste on rauhallisten pien- ja eriyttämistilojen puute. Erityisesti nepsy- ja aistiyliherkät oppilaat kärsivät sopivien rauhoittumis- ja lepopaikkojen puutteesta, mikä heikentää yleisopetuksen ryhmien työrauhaa.
   • Resurssien kohdentaminen ja viiveet: Tukitoimien käynnistyminen koetaan toisinaan hitaaksi. Henkilöstö toivoo laaja-alaisten erityisopettajien työajan suuntaamista testaamisesta ja hallinnosta suoraan oppilaiden kohtaamiseen. Erityisluokkien ohjaajaresurssia pidetään työn vaativuuteen nähden riittämättömänä.
   • Sote-palveluiden saavutettavuus: Pitkät jonot koulupsykologille, lääkärille sekä puhe- ja toimintaterapeutteihin hidastavat oppilaiden lakisääteisen tuen saamista. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa koetaan kankeaksi.

• Nivelvaiheet ja tiedonsiirto: Siirtymävaiheiden (varhaiskasvatus–esiopetus–alkuopetus sekä alakoulu–yläkoulu) tiedonsiirrossa on katkoja, minkä vuoksi oppilaiden tuen tarpeet eivät aina välity todenmukaisina tai riittävän ajoissa seuraavalle kouluasteelle.

• Uuden tuen mallin selkeyttäminen: Henkilöstö kaipaa konkreettisia, yhteisiä toimintamalleja siitä, mitä ryhmäkohtainen tuki tarkoittaa käytännössä, sekä yhtenäisempiä kirjaamiskäytäntöjä. Yhteiskoulussa huolta aiheuttavat myös oppilaiden runsaat poissaolot, joiden ratkaisemiseksi toivotaan tiiviimpää otetta sosiaalitoimelta.

Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Kyselytulosten perusteella oppimisen tuen kehittämisessä tulee painottaa:

1. Fyysisten oppimisympäristöjen joustavuutta ja eriyttämistilojen järjestämistä (huomioiden myös uuden yhtenäiskoulun tilasuunnittelu).
2. Erityisopettajien ja -ohjaajien resurssien tarkastelua siten, että tuki saadaan kohdennettua viiveettä suoraan oppilaskohtaiseen työhön.
3. Nivelvaiheiden tiedonsiirtoprosessien ja monialaisen MAR-yhteistyön laadun varmistamista yhdessä hyvinvointialueen ja sote-palveluiden kanssa.

Esittelijä Sivistysjohtaja Koski Jari

Päätösehdotus Sivistysvaliokunta merkitsee oppimisen ja hyvinvoinnin tuen kyselytulokset tiedoksi ja evästää koulujen johtoa hyödyntämään tuloksia lukuvuoden 2026–2027 toiminnan ja talouden suunnittelussa.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Täytäntöönpano Nakkilan perusopetuksen rehtorit