Sivistysvaliokunta
Pöytäkirja 16.04.2024/Pykälä 29

KV 20.03.2023 § 7 

Marko Nieminen Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen jätti seuraavan valtuustoaloitteen:

Syrjäytyminen on hyvinkin monisyinen ongelma nuorelle ja erittäin kallis yhteiskunnalle. Syrjäytymiskeskustelu on noussut esiin laajasti koko valtakunnassa. Valtakunnallinen keskustelu määrittelee usein syrjäytymisen sosiaaliseksi huono-osaisuudeksi. Käytännössä syrjäytyminen on kuitenkin prosessi ja monien kärjistyneiden ongelmien summa, jossa syrjäytyneelle on tullut elämässä seinä vastaan, joko sysättynä tai omien väärien ratkaisuiden summana. Syrjäytymisen seurauksena nuori voi ajautua umpikujaan ja jää vaille kavereita ja syrjäytyy sosiaalisesti. Toisinaan nuori voi ajautua väkivallan ja rikollisuuden tielle, joka syrjäyttää nuoren harrastuksista, koulumenestys heikkenee ja väkivaltaisuus sekä rikollisuus lisääntyy.

Sosiaalikehitys Oy:n ESR-rahoitteisessa hankkeessa laskettiin syrjäytymisen kustannuksia yhteiskunnan kannalta. Vaikka laskennassa käytettiin ns. varovaisuusperiaatetta, osoittautuivat kustannukset yhteiskunnalle suuremmiksi kuin 1,1 miljoonaa euroa per syrjäytynyt nuori (Leinonen, 2012). Syrjäytyminen näkyy hyvinkin nopeasti huonona koulumenestyksenä, nuoren yksinäisyytenä, alakuloisuutena, ilkivaltana tai päihteiden käyttönä. Kun nuori alkaa oireilla tulee siihen puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy voi pelastaa monta elämää syrjäytymisen noidankehältä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja ennaltaehkäisevään lastensuojeluun tarvitaan kaikki nuorten kanssa toimivat tahot; koulut, SOTE, nuorisotoimi, seurakunta, järjestöt ja vapaaehtoiset.

Nuorten terveyserojen keskustelun keskiöön on noussut 2000-luvulla lisääntyneet mielenterveysongelmat

- joka neljännellä Suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa ollut mielenterveysongelmia. Vuonna 2005 kirjattiin yli kaksi miljoonaa terveydenhuollon mielenterveyskäyntiä.

Olen saanut kuulla että Nakkilan Kirkonseudun koulun ala-asteella tapahtui Maaliskuun alkupuolella vakava väkivallanteko, jonka seurauksena lapsi joutui käymään asiavussa. Mielestäni tämänlaisilla vakivallanteoilla pitää olla Nakkilassa nollatoleranssi. Olen saanut kuulla että meillä on Nakkilan kouluissa resurssipuute. Opettajien tehtävänä kouluissa on opettaa, ohjeistaa ja uttaa lapsia ja suoda lapsille hyvät valmiudet kehittyä ja oppia välttämättömiä tietoja sekä taitoja. Mikäli koulujen valitunneilla ja lukissa levotonta ja tapahtuu koulukiusaamista on opettaminen erittäin vaikeaa.

Mikäli lasten ja nuorten syrjäytymiseen ei puututa etupainoitteisesti, sillä voi olla katastrofaalisia vaikutuksia lapsille, perheille ja koululle.

Kaikki nuoret jotka ovat jääneet koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle ovat suuressa vaarassa syrjäytyä ja näin ollen tarvitaan tehokkaita ja nuoria kannustavia tapoja ennaltaehkäistä syrjäytymistä hyvissä ajoin. Tilastotietokeskuksen (2010) tietojen mukaan erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuus oli vuonna 1995 2,9 % ja se on kasvanut vuoteen 2010 mennessä 8,5 %. Toisaalta 9. luokan päättäneistä opiskelijoista 8,6 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua (Tilastotietokeskus, 2009).

Nakkilassa on ilmeisimmin laadittu suunnitelma, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ja puuttumaan etupainotteisesti ja ennaltaehkäisevästi kaikkeen väkivallantekoon ja koulukiusaarniseen kouluissa? Nyt kun ongelmat on nähty ja 6edostettu, tulee kunnan antaa alakouluille lisäresursseja, jotta voimme antaa lapsille hyvän, laadukkaan ja turvallisen oppimisympäristön. Kaikissa keskusteluissa ja toimissa tulee olla mukana myös koulujen henkilöstö, jolla on tieto, taito ja oikea näkemys tilanteesta! Samalla voimme parantaa koulujen henkilöstön työilmapiiriä, joka voi kuormittaa erittäin stressaavasti koulujen henkilökuntaa.”

Päätös Valtuusto lähetti aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Kh 17.04.2023 § 77 

Nakkilan kunnanhallitus määrittelee onko aloite:

1) toteuttamiskelpoinen

2) samankaltainen aiempien aloitteiden kanssa

3) kunnan toimialaa koskeva

    4) mahdollista saada vastaus kysymällä.

Esittelijä Kunnanjohtaja Turpela Nina-Mari

Päätösehdotus Kunnanhallitus lähettää aloitteen sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Täytäntöönpano sivistysvaliokunta

SivVal 16.04.2024 § 29  

91/01.04.01.03/2023  

Valmistelija Vt. sivistysjohtaja Koski Jari, p. 044 747 5941

Syrjäytyminen viittaa usein yksilön tai ryhmän sosiaaliseen eristäytymiseen tai ulkopuolelle jäämiseen yhteiskunnassa. Tämä voi liittyä esimerkiksi työttömyyteen, koulutuksen puutteeseen, mielenterveysongelmiin tai muihin haasteisiin. Syrjäytymisen ehkäisyyn ja vähentämiseen on monia lähestymistapoja, ja ne voivat vaihdella yksilöiden tarpeiden mukaan. Tässä on muutamia yleisiä syrjäytymisen estämiseen liittyviä keinoja:

Koulutus ja ammatillinen kehitys

Tarjotaan laadukasta koulutusta ja ammatillista kehitystä, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Luodaan tukijärjestelmiä koulutuksen aikana, kuten mentorointiohjelmia ja neuvontaa.

Työllisyysmahdollisuudet

Edistetään työllistymistä luomalla työpaikkoja ja tukemalla työharjoitteluita. Tarjotaan tukipalveluita, kuten työnhakuvalmennusta ja CV-palveluita.

Mielenterveyspalvelut

Parannetaan mielenterveyspalveluita ja vähennetään niihin liittyvää stigmaa.Tarjotaan helpompaa pääsyä mielenterveyspalveluihin ja tarvittaessa kriisiapua.

Sosiaalinen osallisuus

Luodaan paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan, kuten yhteisökeskuksia tai harrastusryhmiä.Tuetaan vapaaehtoistyötä ja osallistumista yhteisötoimintaan. Harrastuksiin osallistumisen mahdollistaminen.

Taloudellinen tuki

Tarjotaan taloudellista tukea niille, jotka sitä tarvitsevat, esimerkiksi sosiaalietuuksia tai asumistukea. Kehitetään matalan kynnyksen tukipalveluita, jotka auttavat taloudellisten vaikeuksien kanssa.

Nuorisotyö

Panostetaan nuorisotyöhön ja tarjotaan nuorille turvallisia tiloja ja aktiviteetteja. Tuetaan nuorten kasvua ja kehitystä tarjoamalla heille mentoreita ja roolimalleja.

Inklusiivinen yhteiskunta

Edistetään tasa-arvoa ja inklusiivisuutta yhteiskunnassa. Kehitetään käytäntöjä, jotka vähentävät syrjintää ja lisäävät yhdenvertaisuutta.

On tärkeää huomata, että nämä keinot eivät ole tyhjentäviä, ja niiden tehokkuus voi vaihdella yksilöiden tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksuminen yhteiskunnan eri tasoilla auttaa tehokkaasti syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Osa edellä mainituista keinoista ovat sellaisia, jotka eivät ole enää kunnan mahdollista toteuttaa. Hyvinvontialue vastaa tällä hetkellä ihmisten perusturvasta. Alue myös vastaa koulujen opiskeluhuoltohenkilöstöstä. Sivistystoimi koulujen toimintojen kautta tekee toimia, joilla pyritään syrjäytymistä estämään oppilaan kouluvuosina. 

Niitä toimia mm. ovat: tiedolla johtaminen, oppilashuollon resurssit, kiusaamisen vastainen työ, kiva koulu -toimintamalli,  yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät, koulujen yhteisöllinen toiminta ja koulujen tapahtumat, tukioppilastoiminta, kodin ja koulun välinen yhteistyö, alueellinen ankkuritoiminta, harrastamisen Nakkilan -malli, lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kohtaamispaikat, yhteistyö seurojen kanssa, lapset puheeksi menetelmä, Valomerkki -keskustelut, Omin jaloin -menetelmä, luokkatunnit, koulunuorisotyö, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, monipuoliset mahdollisuudet harrastaa, matalankynnyksen tapahtumat, työpajatoiminta kokonaisuudessaan.  

Valtuustoaloiteessa mainitusta lisäresurseista päättää kunnanvaltuusto talousarvionsa yhteydessä.

Esittelijä Vt. sivistysjohtaja Koski Jari

Päätösehdotus Sivistysvaliokunta merkitsee tiedokseen, millä eri toimin Nakkilan kunnassa syrjäytymistä pyritään ehkäisemään eri toimijoiden tahoilta. 

Päätös Esitys hyväksyttiin.

Täytäntöönpano kunnanhallitus